Pinkit lyhytvartiset sukat

Piti tähän raitojen väliin neuloa yhdet mun lempiväriset lyhytvartiset sukat. Tällä samalla mallilla olen yhdet sukat aiemmin neulonut. Tuntui niin oudolta neuloa paksummilla puikoilla kun olen noita raidallisia neulonut pienemmillä.

Muuten on melkein toisintoa edellisistä paitsi tuo kantapään puoli. Silloin tein varren alun samanlaisen etu- sekä takaosaan. Nyt näissä aloitinkin mallikuvion kokonaan eli takaosa tulikin eri kuviolla alkuun. Samat kuviothan siinä vuorottelevat mutta piirroksessa ne on laitettu limittäin. Kiireesti kun aloitin niin en ajatellut asiaa vaan annoin mennä.

Eihän näissä sukissa tuota vartta paljoa ole mutta nyt piti tehdä vähän erilainen kantapää kuin edellisissä. Kesäsukkina menee lyhyemmällä varrella jos joskus tuntuu että lattia on vilpoinen. Pohja kun ei ole reiällinen vaan sileää koko matkalla.

Piti oikein kesken kaiken kirjoittelun alkaa etsimään noista kahdesta japanilaisesta mallikirjasta että löytyykö kyseinen mallikuvio ja löytyihän se tästä uudemmasta versiosta. Vaikka minä sen löysin kolme vuotta sitten Pinterestistä. Ne on nuo naapurimaan ihmiset kun kaikki kirjojen kauniit mallikuviot Pinterestiin lataavat.

Kun oli sama lanka eli Dropsin Cotton Merino 50% puuvilla/50% villa ja samankokoiset puikot kuin edellissä samanlaisissa sukissa niin langankulutuskin oli grammalleen sama eli 66g ja neulottu 3:n puikoilla. Silmukat loin 4:n puikolle ettei vaan varren suu kiristä.

Raitaa raidan perään

Nyt kun tämä raitabuumi jäi päällensä niin neulotaan sitten niin monta paria kunnes alkaa kyllästyttää. Tämä tummavoittoisempi pari valmistui jo viikolla mutta ajattelin että mitä niistä kaikista raidallisista erikseen kirjoittaa.

Tässä ekassa parissa tuo raitalanka on tosi herkullista ja musta pohjaväri oikein räjäyttää värisävyt esiin. Olen tuon LANGin langan ostanut jossain Lankahamsterien huutokauppapaketissa eikä siinä tainnut olla koko määrää lankaa. Kun aloitin ekan sukan niin en ajatellut sen enempää että millainen toinen sukka tulee. Vasen sukka aloitettu kerän sisältä ja oikea päältä niin tulivat eripariset.

Tämä haaleampi pari on ollut vähän epäonninen. Perjantaina istuin ulkona kun aurinko paistoi ja oli lämmin. Illansuussa sain sitten toisenkin sukan valmiiksi. En vielä päätellyt kun ei ollut ulkona mukana parsinneulaa. Mittailin sukkia vierekkäin ja vaikka miten mallasin niin varsien raidat eivät täsmänneet. No ei kai kun jälkimmäisessä oli pari raitaa liikaa.

 Alunperin otin sen Fabelin samanlaisen langan kuin tuo kerä niin siksi että saan joskus jonkun kerän loppuun. Siinä vajaassa kerässä oli jäljellä noin 30g jonka kuvittelin riittävän molempiin sukkiin. Ei sitten riittänytkään ja tuo nyt kuvissa oleva kerä oli melkein samanlaista niin otin siitä pari metriä sukan kärkikavennukseen. Eihän nuo sukat nytkään ole samanlaiset raidoiltaan eikä ollut edes tarkoitus olla.

Pistin sitten mietintämyssyn päähän ja hetken aikaa pähkäiltyäni tulin siihen tulokseen että puran sen varresta liian pitkän sukan kantapään aloitukseen ja siitä ne pari raitaa pois niin riitti se alkuperäinen suunnitelma käyttää kerä loppuun. Niin loppuun se sitten meni että 30cm jäi tähteeksi. Tuo punakärkinen sukka on siis se jonka neuloin kahteen kertaan.

Samanlaiset langat molemmassa sukkaparissa niin painoa on sama 55g ja neulottu kakkosen puikoilla. Alkaa minunkin tiukka käsialani viimein vähän hellittää kun täytyy puikkoja pienentää ettei tule liian harvaa.

Ison pojan pääsiäissukat

Välillä täytyy neuloa näin yksinkertaista ettei tarvitse mallia seurata ollenkaan. Kyllä vaan ajatuksissani neulon väärinkin kun vihreää on kaksi kerrosta ja kirjavaa kolme. Langat sopivat jotenkin toisilleen hirmu hyvin vaikka tuossa kirjavassa onkin pätkä melkein samaa vihreää kuin tuo pohjaväri. Keskellä jalkaterää sai iltasella väsyneillä silmillä oikein laskea ja tarkkaan katsoa että kerrosmäärät tulivat oikein.

Näissä ison pojan sukissa neuloin kolmannen kerran tuon ranskalaisen kantapään. Eikä jää reikiä liian suurista silmukoista tuohon kantalapun reunaan kun silmukat kerätään niistä reunan nipukoista. Muuten minulla on nuo kantapäätermit ihan hakusessa kun olen niin vannoutunut vanhan vahvistetun kantapään tekijä. Mikä sekin sitten on oikealta nimeltään, olisiko hollantilainen? En mene vannomaan kun en tiedä.

Yksi uusi opettelun aihe oli tuo rivien jatkaminen suorana ettei värinvaihtokohtaan tullut suurta porrasta. Luin jostain juuri ennen kun aloitin näitä sukkia että neulo vaihtuvalla värillä jo nelospuikon viimeinen silmukka. Minulla kun värien vaihtokohta on sivussa. Kyllä tuo näyttää aika hyvin onnistuneen kun itse kehun. Kärkikavennuksen tein spiraalina kaventaen joka kerroksella. Lankojen yhteiskulutus oli 60g ja neuloin 2½:n puikoilla.

Norjalaisella ohjeella jälleen

Mikähän siinäkin on että näillä samoilla kuvioilla tykkään neuloa vaikka maailma on tulvillaan mitä kauneimpia kuvioita. Sitten sekin vielä että mitkä langat sattuvat tuohon koriin jäämään niin samoilla jatketaan. Voisihan sitä välillä väriäkin vaihtaa. Joskus onnistuu jopa jonkun kerän saamaan käytettyä melkein loppuun niinkuin näissä kahdessa viimeisimmässä valkopunaisessa kirjokinnasparissa. Molemmissa jännäsin loppuun asti että riittääkö sama punainen vielä peukaloiden tekoon. Riittihän se ja jäi vielä muutama metri tähteeksikin. Punaiset keränloput olivat niin eri sävyä ettei niitä olisi voinut yhdessä edes käyttää.

Tämän mallikuvion löysin alunperin niin että joku oli neulonut samalla mallilla kintaat ja ne olivat mielestäni tosi kauniit. Kyselin neulojalta että mistä ohje niin tämä nainen selitti ummet lammet jotain ettei hän muista mistä oli ohjeen saanut.

Ajattelin silloin että kaivan ohjeen vaikka mistä. Selasin Pinterestiä ja sieltä löytyi noita mallipiirroksia. Enhän minä muuta tarvitsekaan kuin piirroksen kun en jaksa ohjeita lukea. Jälkeenpäin selasin vielä googlea ja sieltähän se löytyi linkki norjalaisille sivuille jossa ohje ilmaisena. No ei siitä ohjeesta tosiaan mitään apua ole kun en norjaa ymmärrä mutta piirrokset sielläkin on. Pinterestissä on nuo molemman käden mallipiirrokset ja peukalo hajallaan kuin akanat tuulessa.

Neuloin ranteen kaksinkertaisen osan 2:n puikoilla ja kirjoneuleeseen otin 2½:n puikot. Lankojen yhteiskulutus 56g. Lankoina siis Novitan vuosikertalankoja jotka ovat marinoituneet hyvin tuolla vaatehuoneessa.

Välillä saumurointia

Kuukauden viimeinen käsityö joka valmistui äkkiä kunhan sain vaan saumurin nostettua pöydälle ja etsittyä tuolta ehtymättömistä varastoista uutta resoria. Mikrotukeni puseron hihat vaativat uutta resoria ja nyt on uudet hihansuut. Voi olla että joku muu paikka pettää ennenkuin nämä resorit.

Työmääräys tuli viikko takaperin mutta korjausaikaa sain tämän kuluneen viikon. Ratkoin vanhat resorit jo viikolla pois mutta en saanut sitten yhteenkyytiin uusia laitettua. Kaikki työ vaatii asennoitumista. Jos väkisin yrittää sellaisella päivällä kun ei millään kulje niin eipä tule mitään.

Vaihdoin resorit mustaksi kun harmaata ei sattunut olemaan kotona. Nyt taas pelittää huppari toisen mokoman.

Jos nyt joku eksyy näin lankalauantaina blogiini niin toivottelen oikein aurinkoista Pääsiäistä.

Punavalkoiset Perianth-kintaat

Tulihan ne valmiiksi nämäkin kintaat. Muuten ihan helppo nakki mutta tuo peukalon kohta aina tökkii vaikka kuinka mones pari olisi menossa. Olen itse piirtänyt lisää kuvioita alkuperäiseen peukalon malliin ja tuossa se tökkii mihin on jätetty silmukat odottamaan peukalon neulomista. Ranneosan olen piirtänyt kokonaan uudestaan kun alkuperäisessä mallissa on 2o, 2n-resori ja se ei mielestäni mitenkään sovi noin kauniiseen kämmenosaan.

Kooltaan ovat taas sellaset pienen kätösen kintaat. Lankoina vanhoja Novitan Bambinoja joka on siis 100% villa. Aloitin ranteessa 2½:n puikoilla mutta vaihdoin 3:t että ei tule liian tiukkaa eikä tullutkaan. Olen nimittäin tiukan neuloja, ollut nuoresta asti.

Lankojen yhteiskulutus vain 42g ja epäilin jo vaakaa kun näytti niin pientä lukemaa. Tarkistin vielä toisella samanlaisella digi-vaakalla ja saman näytti. Ne on vaan niin ohutta ja löyhäkierteistä lankaa, paremminkin vauvojen asusteisiin sopivaa. Joku tuolla fb:n puolella kyselikin ettei taida enää saada mistään kyseistä lankaa. On sitä varmaan Lankahamstereiden varastoissa niinkuin minullakin muutama kerä.

Kun aloittelin kintaita niin ajattelin että varmaan punainen loppuu kesken ettei peukaloita saa enää samasta keränlopusta kun olin merkannut vyötteeseen että 19g jäljellä. Ei hätää, tiesin että samaa lankaa löytyy vielä. Kun sain kämmenosat valmiiksi niin etsimään lisää punaista lankaa. Olihan sitä mutta niin erisävyistä että oikein harmitti. Sitten vain puolitin sen muutaman metrin pätkän lankaa ja ajattelin että tulee sitten ainakin alkuun samalla langalla ja kärjet sitten vaikka sillä erisävyisellä. Turhaan hermoilin kun hyvin riitti ja jäikin vielä 4m tähteeksi.

Neulekirjojen hamstrausta

Kyllä nyt on sellainen kasa kirjoja tullut tilattua ettei aika varmaan riitä enää mihinkään. Tuo keskimmäinen kirjakin olisi riittänyt ihan yksinään. Olen niin helposti vietävissä kun joku esittelee jossain ostamaansa ja kun halvalla saa niin pitihän se minunkin tilata silmille iloa.

Tuon Merja Ojanperän kirjan bongasin fb:n yhdestä kirpputoriryhmästä ja toiset kaksi on tilattu Adlibriksesta. Kummasti se silmä aina poimii kommenteista juuri tämänlaatuiset tarjoukset. Minulla on jo ennestään tuon japanilaisen pitsikirjan eri versio että kyllä pitäisi malleja olla riittämiin huiveihin ja muihin neuleisiin.

Nyt vaan mieli halajaa näihin kirjoneuleisiin ja tämä malli on eritoten minun mieleeni. Näissä väreissä on vaan haastetta että saa nuo pitkät lankajuoksut sidottua sopivasti etteivät näy oikealle puolelle pahasti. Joku varmaan ajattelee ääneen että miksi en käytä sitä tikapuuteknikkaa kun se on nyt niin kartalla. Se vie aikansa ennenkuin tällainen vanha hapatus pääsee nähin uusiin ajatuksiin mukaan. Niinkuin tuo lankadominanssi, johon olen vasta nyt parin viimevuoden aikana yrittänyt perehtyä. No nyt tuntuu että pitää kaikissa kirjoneuleissa sitä käyttää vaikka en tiedä onko tässäkään kintaanalussa siitä hirveästi hyötyä.