tiistai 29. syyskuuta 2020

Tiilenpäät

 Jälleen yhdet testineulontasukat. Neuloin pienimmän koon eli 36. Tämä Tiilenpäät-sukkien ohje on ilmaiseksi ladattavissa kun liittyy Neulovillan sähköpostilistalle. Tiilenpäistä järjestetään yhteisneulonta 30.9.-13.10.

Minulla oli tähän malliin kovin yksitoikkoisia lankoja omasta mielestäni kun olen tottunut värikkäämpiin. Näissä kun nuo käytettävät langat ovat 7 Veljeksen paksuutta ja niitä vähemmän on varastossani niin piti neuloa niistä mitä sattui löytymään. Ohjeessa oli kyllä että voi käyttää langanloppuja ja olisikin tulleet värikkäämmat sukat jos olisi käyttänyt joka raitaan eri väriä.

Pohjaväriksi otin tuota muutaman vuoden takaista CM:n pirta-sukkalankaa jota meni 50g. Vihreää 7 Veljestä meni 20g ja keltaista Jannea 17g. Sukat neulottu 3½:n puikoilla. Näissä sukissa on kiilakantapää ja silmukoitu kärki jotka voivat olla jollekin perussukanneulojalle molemmat uusia asioita. Vasta minäkin olen tämän vuoden puolella enemmän perehtynyt tuohon kiilakantapään neulomiseen.  

tiistai 22. syyskuuta 2020

Siskoni mun-sukat

Tilasin viimesyksynä noita värikkäitä lankoja Lankamaailmasta. Kevättalvella kun ilmestyi tuo Niina Laitisen ihania malleja sisältävä Villasukkien uusi vuosi niin heti piti lähteä kirjastoon lainaamaan kirjaa. Oli muutama muukin päättänyt lainata saman kirjan. Sain varausnumeron 73 tai niille main. Eihän siinä kauaa mennyt kun jo elokuussa tuli ilmoitus että kirja haettavissa. Langat olivatkin valmiina ja puikot hiottu. Sain vielä elokuun aikana ekaa sukkaa alkuun ja piti kaikille esitellä että katsokaa kuinka kaunista tulee. On se Niina vaan ihme velho tuossa suunnittelussa. Muuta vikaa ei ole kuin se että hänen ohjeillaan tulee liian pieniä sukkia. Siis kun neuloo ohjeissa käytetyillä langoilla ja puikoilla.

Minä kun tykkään kirjoneuleen neulomisesta yhtäpaljon kuin iltapuurosta. (Huom. en sanonut kuin h...puurosta ettei loukkaa ketään.) Menee aika niin rattoisasti kun täytyy seurata tarkasti joka riviä että silmukat pitävät paikkansa. Mulla on siinä kaavion päällä pitkä mainosviivotin ja päällä painona puhelin. Ei tietysti onnistu sellaiselta joka seuraa mallia puhelimesta. 

Tässä sukkaparissa neuloin molemmat samasta Nordlys-kerästä peräkkäin. Ei ollut tarkoituskaan saada identtisiä sukkia. Langan väritys vaihtui kerän sisällä vastakkaiseksi. 

Sukkien painoksi tuli 109g ja neuloin 2½:n puikoilla. Terän pituus vain 21cm ettei toiveitakaan mahtua omaan 40 numeron jalkaan. Nilkassa jätin jo kolme kavennusta tekemättä niinkuin Niina ohjeessa kirjoitti. Muuten olisivat sopineet mutta terän pituus tuli liian lyhyt. Joku onnellinen pikkutyttö saa kauniit sukat.

tiistai 15. syyskuuta 2020

Nallesta tossuja

Tämä mallin ohje on alunperin kirjoitettu 7 Veljestä ja muille samanpaksuisille langoille. Mulla kun vähemmän on sitä laatua niin ajattelin neuloa Nallesta pienennetyllä silmukkamäärällä ja ohuemmilla puikoilla. Nämä tossut menevät ystäväni pienikokoisiin jalkoihin. Malli on kyllä siitä hyvä että se sopii monen muotoiseen ja kokoiseen jalkaan.


Olen aika monet tossut neulonut erilaisista langoista ja heti ensimmäisissä huomasin että aloituksessa täytyy vähentää silmukoita tai muuten tulee väljä ainakin luisevaan jalkaan. 

Ohjeesta poiketen pohjakappaleessa neulon yhdistävät silmukat oikealla puolella oikein ja nurjalla nurin. Tulee kaunis oikea silmukkarivi molempaan reunaan. Kantapään jatkan samalla tyylillä vaikka ohjeessa neuvotaankin toisin. Kun ei millään pysty tekemään ohjeen mukaan niin täytyy soveltaa itselle mieluisia tapoja. Päättelyssä ei ole kuin kaksi langanpätkää, alun ja lopun. Näitä ei ole mitenkään loppukäsitelty kastelemalla tai höyryttämällä vaan jalkaan suoraan niin muotoutuu parhaiten.

Tossujen saaja toivoi kaksia tossuja että voi vaihdella työpaikalla. Vaikka molemmissa tossuissa on samat silmukkamäärät ja langat Nallea niin kirjaviin meni 54g ja tummanvihreisiin 51g. Molemmat neulottu 2½:n puikoilla.

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Keltaruskeat Ditherit

Niin paljon tykkään kirjoneuleen neulomisesta että sitä laatua tulee useammat sukat vuoden mittaan. Hyvin harva malli on sellainen että sitä viitsii neuloa kuin yhden parin. Nämä Dither-sukat on poikkeus joka vahvistaa säännön. Kaksi paria tällä mallilla olen aiemmin menneinä vuosina neulonut, itselleni ja nuoremmalle tytölleni. Tämä pari meni ystävälleni joka oli ostanut nätin mekon ja kysyi että voisinko neuloa hänelle villasukat joissa olisi mekossa olevia värejä. Muistin nämä jämälangat jotka olivat jääneet tähteeksi alkuvuodesta neulomistani Leijona-sukista.

Mallihan löytyy Ravelrystä ilmaisena ja itselleni olen tallentanut vain mallipiirroksen ja sukan kuvan kun en ymmärrä lontoonkielisestä ohjeesta mitään. Silmukkamäärät sentään tallensin mutta muutenhan sukat voi neuloa ihan perussukkana alkuresorin, kantapään ja terän osalta. Lankoja kului sukkapariin 102g. Alun ja lopun neuloin 2:n puikoilla ja kirjoneuleen 2½:n. 

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Toisinnot 5 lehden tossuista

Välillä tulee vanhan toistoa kun sama lanka haluaa samoiksi valmiiksi tuotteiksi kuin edellisetkin. Olen tästä paksummasta alkujaan 150g:n kerästä neulonut edelliset samanlaiset tossut toukokuun 2018 lopulla. Vielä jäi tähteeksi 29g. Siitä saisi vauvan tossut tai sitten täytyy säästää loppu parsintalangaksi.

Mallihan on 5-lehden tossut joka taitaa alunperin olla venäläisenä ohjeena. Joku ystävällinen ihminen sen sitten on kääntänyt meidän kielellemme. Minä jouduin tuota remmikohtaa muokkaamaan kun ohjeen mukaan remmistä olisi tullut liian pitkä ja niin ollen myös tossun pituus vaikka itselläni onkin pitkä jalkaterä.

Lankaa kului muutaman gramman vähemmän kuin edellisiin. Olisikohan päässyt varastossa kuivumaantai mikä selittäisi eri painon kun samoilla mitoilla tein. Tähän pariin meni 55g ja neuloin 3:n puikoilla.

Moneen kesään eivät ole mun syysleimut kukkineet näin kauniisti kuin elokuussa otetussa kuvassa. Aina on tullut hometta tai sitten kuivuus vaivannut. Olen alut tuonut äidiltäni jo vuosikymmeniä sitten. Alunperin kukat olivat äitini äidiltä eli mummoltani ja hän antoi sen alun mulle synttärilahjaksi kun sattuivat kukkimaan elokuun alussa.

Toinen hyvä kukkija on tämä onnenapila joka tykkää kun pääsee kesäksi ulos. Tämän apilan alkujuuret ovat kanssa tuolta 50-luvulta kun äitini oli saanut apilan alkujuurakoita joltain naapurilta. Oli kanssa kesällä ollut kukkimassa jossain ulkona ja äitini varmaan kehunut sen kauneutta. Tämä kukka on kyllä helppohoitoinen ja jos joku sen saa kuolemaan huonolla hoidolla niin täytyy olla vielä paljon huonompi puutarhuri kuin minä. Ainoa miinus apilassa on sitten kun kukat lakastuvat niin niitä kuivia rankoja on paljon poisnypittäväksi. Keväällä kun jaoin niitä juurakoita niin lykkäsin loput ihan maahan kun en jaksanut niin moneen purkkiin laittaa. Siinäpä kukkivat pakkasiin asti ja kuolevat pois.