Vielä sain aikaiseksi kaksi kauluria samalla mallilla. Tuo kaulan resoriosuus on sellaista aivotonta neulottavaa että sitä voi neuloa missävain. Pitsiosuus vaatii vähän mallin seurantaa vaikka sen jo melkein osaan ulkoa.
Nämä on neulottu noista vyötteiden osoittamista langoista ja molemmat ovat kaulalle ystävällisiä. Riippuu tietysti kuinka herkkä on kestämään villalankaa. Molemmat kaulurit sopivat lapsille tai aikuisille. Joustava osuus kyllä antaa myöden. Yritin saada langat menemään loppuun mutta vihreästä jäi 2g ja valkoisesta 4g. Siis alunperin 50g:n keristä on kyse. Neuloin 3:n sukkapuikoilla resorin ja vaihdoin pitsineuleeseen pyöröpuikot.
Taaskaan en tehnyt ihan ohjeen mukaan kun en siitä virkkaamisesta niin välitä. Reunahan pitäisi virkkaamalla päätellä mutta minä neuloin. Olen vähän joka kauluriin tehnyt erilaisen reunan. Testannut vähän sitä ettei mene vallan kippuraan kun päätöskerros on tehty.
Mallihan on Pinterestistä ja sieltä jostain venäläiseltä sivustolta. Onneksi on selvä mallipiirros ja noiden merkkien selityksen olen saanut joltain ystävälliseltä ihmiseltä fb:n jostain neuleryhmästä.
keskiviikko 28. syyskuuta 2016
keskiviikko 21. syyskuuta 2016
Pari kauluria
Tämä kaulurimalli on tosi kivaa neulottavaa tuosta pitsistä alkaen. Tuo kaulaosa on liiankin yksitoikkoista. Kun ei voi pitsiä tehdä kokonaan alusta lähtien sen reikäisyyden takia. Ei lämmittäisi kun tuuli puhaltelisi rei´istä sisään.
Kumpikaan ei ole ihan tarkkaan ohjeen mukainen. Lankojen erivahvuudesta johtuen laitoin jo alkuun eri silmukkamäärät. Vähän sitäkin ajattelin että tuleeko lapselle vai aikuiselle. Viikon verran pähkäilin tuota pitsin aloitusta resorin jälkeen. Mikä siinä välillä onkin kun matikkapää ei toimi, ei sitten millään. Vaikka oikein koneella laskin että montako silmukkaa pitää lisätä että tulee mallikuvio kokonaiseksi, niin en meinannut osata säätää. Reunan tein molempiin vähän erilaisen. Aina pitää vähän säädellä omien mieltymyksien mukaan. Ohjeessahan päättely tehdään virkkaamalla mutta minä vain neuloin.
Tuo vihreä lanka on Zeldan käsinvärjäämä "Sammalmättäällä". Ihana lanka joka sisältää 50% merinovillaa ja 50% silkkiä. Ei kyllä kaulaa kutita herkimmälläkään. Puolet 100g:n kerästä jäi vielä tähteeksi ja neuloin 2½:n puikoilla. Vaaleanpunainen lanka vanhaa Novitan Bambinoa, 100% villa ja neuloin 3:n puikoilla. Lankaa meni 40g. Ei kutita jälkimmäinenkään lanka kun kaulaa vasten koitin kerää.
Kumpikaan ei ole ihan tarkkaan ohjeen mukainen. Lankojen erivahvuudesta johtuen laitoin jo alkuun eri silmukkamäärät. Vähän sitäkin ajattelin että tuleeko lapselle vai aikuiselle. Viikon verran pähkäilin tuota pitsin aloitusta resorin jälkeen. Mikä siinä välillä onkin kun matikkapää ei toimi, ei sitten millään. Vaikka oikein koneella laskin että montako silmukkaa pitää lisätä että tulee mallikuvio kokonaiseksi, niin en meinannut osata säätää. Reunan tein molempiin vähän erilaisen. Aina pitää vähän säädellä omien mieltymyksien mukaan. Ohjeessahan päättely tehdään virkkaamalla mutta minä vain neuloin.
Tuo vihreä lanka on Zeldan käsinvärjäämä "Sammalmättäällä". Ihana lanka joka sisältää 50% merinovillaa ja 50% silkkiä. Ei kyllä kaulaa kutita herkimmälläkään. Puolet 100g:n kerästä jäi vielä tähteeksi ja neuloin 2½:n puikoilla. Vaaleanpunainen lanka vanhaa Novitan Bambinoa, 100% villa ja neuloin 3:n puikoilla. Lankaa meni 40g. Ei kutita jälkimmäinenkään lanka kun kaulaa vasten koitin kerää.
perjantai 16. syyskuuta 2016
Vanha villatakki
Välillä kaapista löytyy aarteita joita ei raaski hävittää eikä kirpparillekaan viedä.
Tällä villatakillakin on ikää jo yli 40 vuotta. Olen neulonut sen joskus -73 tai -74. Valkoinen lanka on äitini rukilla kehräämää ja punainen on ostolankaa. Mallikuviot mistä lie. Ei silloin mitään neulelehtiä enemmälti ollut mutta Kotiliesi sentään tuli kotiini. Jos siinä sitten olisi ollut ohje tai vaikka ei ohjetta niin nuo mallikuviot. Toinen vaihtoehto voi olla Yhteishyvä jossa oli silloin tällöin neuleohjeita niinkuin nykyäänkin.
Olen silloin jo ymmärtänyt että pitkiä lankajuoksuja ei voi jättää nurjalle. Tuossa yhdessä kuviossa on jäänyt sitomatta mutta näyttää nuo pari lankaa pysyvän ojennuksessa. Vieläpä olen senkin tajunnut ettei voi sitoa samasta kohtaa tai näkyy pahasti oikealle puolelle. Äitini on varmaan silloin opastanut kun hänkin oli kova neulomaan ja mielellään neuloi kirjoneuletta.
Tällä villatakillakin on ikää jo yli 40 vuotta. Olen neulonut sen joskus -73 tai -74. Valkoinen lanka on äitini rukilla kehräämää ja punainen on ostolankaa. Mallikuviot mistä lie. Ei silloin mitään neulelehtiä enemmälti ollut mutta Kotiliesi sentään tuli kotiini. Jos siinä sitten olisi ollut ohje tai vaikka ei ohjetta niin nuo mallikuviot. Toinen vaihtoehto voi olla Yhteishyvä jossa oli silloin tällöin neuleohjeita niinkuin nykyäänkin.
Olen silloin jo ymmärtänyt että pitkiä lankajuoksuja ei voi jättää nurjalle. Tuossa yhdessä kuviossa on jäänyt sitomatta mutta näyttää nuo pari lankaa pysyvän ojennuksessa. Vieläpä olen senkin tajunnut ettei voi sitoa samasta kohtaa tai näkyy pahasti oikealle puolelle. Äitini on varmaan silloin opastanut kun hänkin oli kova neulomaan ja mielellään neuloi kirjoneuletta.
keskiviikko 7. syyskuuta 2016
Pistaasit pitsisukat
Nämä Novitan pitsukan mallikuviolla neulotut sukat vaan viehättävät parista toiseen. Lanka taas tuota ihanaa Dropsin Alpakkaa. Sukat menivät jo lämmittämään erään tuttuni kylmiä jalkoja. Eihän ne tavallista päiväkäyttöä kestä kävelyineen mutta jos yösukkina kestäisivät.
Kun ei ollut niitä pieniä mallijalkoja kotosalla saatavilla niin laitoin toiseen sukkaan pari lankavyyhtiä sisälle. Tuo kuvio kun vetää sukkaa kasaan leveyssuunnassa niin ei auta vaikka kastelisi sukat ja laittaisi pyyheliinojen väliin joten jätin sen homman tekemättä. Sanoin vain saajalle että kyllä ne jalassa muotoutuu parhaiten.
Tässä mittaan omaan jalkaani vielä ennen kärjen kavennusta. Saajan jalka 37 ja mun 40. Molemmilla luisevat jalat, ei turvotuksia. Lankaa meni sukkapariin piirun vaille 100g ja neuloin 2½:n puikoilla.
Näissä kahdessa alimmassa kuvassa on viimesunnuntaista puintikuvaa eli kuivumassa olleiden rakuunan ja nokkosen loppukäsittelyä. En tiedä oliko syy pölyämisessa vai missä mutta rakuunan käsittelyssä alkoi aivastuttaa ja nenä vuotamaan ihan hirveästi. Molemmilla, ukolla mulla. On nyt mikrotuelle lämpimien leipien päälle roskia ja muille nokkosta.
Kun ei ollut niitä pieniä mallijalkoja kotosalla saatavilla niin laitoin toiseen sukkaan pari lankavyyhtiä sisälle. Tuo kuvio kun vetää sukkaa kasaan leveyssuunnassa niin ei auta vaikka kastelisi sukat ja laittaisi pyyheliinojen väliin joten jätin sen homman tekemättä. Sanoin vain saajalle että kyllä ne jalassa muotoutuu parhaiten.
Tässä mittaan omaan jalkaani vielä ennen kärjen kavennusta. Saajan jalka 37 ja mun 40. Molemmilla luisevat jalat, ei turvotuksia. Lankaa meni sukkapariin piirun vaille 100g ja neuloin 2½:n puikoilla.
Näissä kahdessa alimmassa kuvassa on viimesunnuntaista puintikuvaa eli kuivumassa olleiden rakuunan ja nokkosen loppukäsittelyä. En tiedä oliko syy pölyämisessa vai missä mutta rakuunan käsittelyssä alkoi aivastuttaa ja nenä vuotamaan ihan hirveästi. Molemmilla, ukolla mulla. On nyt mikrotuelle lämpimien leipien päälle roskia ja muille nokkosta.
perjantai 2. syyskuuta 2016
Silvia-huivi kakkonen
Selasin blogiani taaksepäin etsiäkseni ajankohtaa jolloin tämä huivi oli aloitettu. Kesäkuun viimeisen päivän postauksessa oli kuva jossa muutamat sukantekeleet ja huivia puolikas neulottuna. Tähän väliin on mahtunut montaa muuta neulottua ja huivi odotti reunusta ja päättelyä. Jonkun aikaa myös pingottamista kun se ei ole mitenkään mukavaa hommaa.
Tein vienon pyynnön miehelleni että sellaiset pingotusrimat olisi mukava saada ettei tarvitsisi lattialla könytä kipeän selän kanssa. Eihän sellaiset rimat kaikkiin huiveihin sopisi mutta kun edes muutamiin joissa on suoria reunoja.
Tuo Dropsin Lace-lanka, 70% BabyAlpaca ja 30% Mulberry Silk on ihana neulottava. Miellyttävämpää kuin virolaiset ohuet huivilangat. Tähän huiviin meni lankaa melkein koko vyyhti, 100g. Tähteeksi jäi vain 1,50m. Yhtään en pelännyt langan loppumista kun on vielä tuota samaa väriä pari vyyhtiä varastossa. Väri siis haalea vaaleanpunainen. Neuloin 3:n pyöröillä ja kooltaan huivi on 54cmx130cm.
Alkuperäisessä ohjeessahan tuo reunus neulotaan erikseen ja ommellaan sitten huivin keskiosaan kiinni. Minä laiskana ihmisenä poimin silmukat suoraan reunoista vaikka siinäkin on säätämistä että menee kuviot tasan reunassa. Silti oma tapani on mielestäni nopeampi ja siistimpi.
Tein vienon pyynnön miehelleni että sellaiset pingotusrimat olisi mukava saada ettei tarvitsisi lattialla könytä kipeän selän kanssa. Eihän sellaiset rimat kaikkiin huiveihin sopisi mutta kun edes muutamiin joissa on suoria reunoja.
Tuo Dropsin Lace-lanka, 70% BabyAlpaca ja 30% Mulberry Silk on ihana neulottava. Miellyttävämpää kuin virolaiset ohuet huivilangat. Tähän huiviin meni lankaa melkein koko vyyhti, 100g. Tähteeksi jäi vain 1,50m. Yhtään en pelännyt langan loppumista kun on vielä tuota samaa väriä pari vyyhtiä varastossa. Väri siis haalea vaaleanpunainen. Neuloin 3:n pyöröillä ja kooltaan huivi on 54cmx130cm.
Alkuperäisessä ohjeessahan tuo reunus neulotaan erikseen ja ommellaan sitten huivin keskiosaan kiinni. Minä laiskana ihmisenä poimin silmukat suoraan reunoista vaikka siinäkin on säätämistä että menee kuviot tasan reunassa. Silti oma tapani on mielestäni nopeampi ja siistimpi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)