tiistai 30. elokuuta 2016

Vauvan myssy ja junasukat

Välillä pientä ja ihanaa ja äkkiä valmistuvaa. Siitä alkaakin olla kohta kolmekymmentä vuotta kun viimeksi olen vauvanmyssyä neulonut omille silloisille vauvoille. Ekan silloisen myssyn neuloin varmaan kun poika oli syntynyt syyskuun alussa. En muuten olisi sinistä osannut neuloa. Toinen oli sitten vaaleanpunainen kun toinen vauva oli tyttö. Silloiset langat eivät olleet lähelläkään näitä nykyisiä ihanuutensa puolesta.
Tämä setti on tilaustyö ja lähtee kohta postiin. Ohjeen otin Novitan sivuilta ja siellä oli lankana Woolia joka on paksumpaa kuin tämä käyttämäni. Novitan ohjeessa on koot 60-70-80 ja otin tuon keskimmäisen koon käyttöön. Tuntui että pienen pieni tuli myssystä mutta eihän se vastasyntyneen pää kovin iso olekaan. Ei niitä enää muista sellaisia asioita. Myssy neulottu 2½:n puikoilla ja junasukat kantapäähän asti samoilla. Vaihdoin sitten kakkosen puikkoihin jalkaterän osalta. Lankaa meni koko settiin vähän yli 50g eli jouduin korkkaamaan toisen kerän noiden nauhojen osalta.

Kesä on ollut otollinen näille ikkunakukille. Keväällä pitää aina miettiä että mitkähän kukkaset sitä laittaisi ikkunasyvennyksiä koristamaan. Olen useana vuotena päätynyt näihin "annansilmiin" eli eli pikku- tai kesäbegonioihin. Kasvavat vaan niin korkeaksi näin loppukesästä ettei tahdo sisältä ulos nähdä. Meillä on pohjoiseen päin tuo seinämä että ilta-aurinkoa saavat ainoastaan. Yhdellä ikkunalla itään päin olevassa laatikossa ei ole ollenkaan noin korkea kasvusto.
Nyt viimelauantaina kun oli se myrsky niin keikkasi tämä lähinnä oleva kukkalaatikko alas tuosta ikkunalta. Kuin ihmeen kaupalla putosi jaloilleen eli vähäisiä vaurioita vain latvustossa. Se olisikin ollut entinen jos olisi päälaelleen pudonnut.
Taas onnisti arpajaisissakin eli Mustankissan tytär-blogissa olleessa arvonnassa. Sude oli se toinen onnellinen. Kaksi palkintoa oli jaossa ja meillä kävi tuuri.

tiistai 23. elokuuta 2016

Ompeluhommia

Sain ne rästissä olleet ompelutyöt ommelluksi vaikka se oma saumuri tekikin tenän. Kävin naapurin mummolta lainaamassa saumuria että sain muutaman sauman ylisyrjätyksi jotka tulivat noihin tuolien päällyksiin.
Nämä istuimen ja selkänojan päällykset ovat siis siihen mikrotuen tuoliin joka on tällähetkellä Espoossa hänen asunnossaan. Sen tuolin selkänoja on vähän erimallinen, siksi tuo päällinen vähän roikkuu alareunastaan. Istuinosa on melkein samanlainen. Laitoin vain kuvatakseni ne täällä kotona olevaan tuoliin.
Kun ei oikein kunnon kaavoja ollut enkä jaksanut paremmin perehtyä, niin laitoin vain kuminauhat reunoihin, että saa helposti pesuun.
Sen toisen eli vanhemman poikani tuolin päällykset ompelin myös hupuksi. Tuoli on Vantaalla joten poika voi sitten mallata mennessään lomalta pois. Jos eivät mahdu niin laitetaan suikale kangasta selkänojan reunaan. Tein niin jämptin hupun että vähän arveluttaa josko sopii ollenkaan.
Kolmas ompeluhomma oli mikrotuen uuden läppärin laukku mustasta tikkivuorikankaasta. Ompelin kaksinkertaiseksi samasta kankaasta, niin menee sujuvasti reppuun sekä läppäri siihen laukkuun kun on liukas pinta.
Otin näitä kukkakuvia jo 5.8 kun ovat mun synttärikukkia. Joskus kauan sitten kun olin pieni tyttö niin äidinäitini antoi noita syysleimujen paakkuja äidilleni josta siirsin itselleni kun tähän taloon muutettiin. Ei koskaan tämän 20 vuoden aikana ole noin kauniisti kukkineet kuin nyt.
Sitten en ole muistanut laittaa linkkiä tuonne missä vanhempi tyttömme ja mikrotukeni eli nuorempi poikamme ovat kuukauden olleet. Poika tosin lähtee tulemaan huomenna kotiinpäin mutta tyttö on vielä toisen kuukauden siellä kaukana.

perjantai 19. elokuuta 2016

Puikkomaisterin Lapaskirja

Tulihan se keskiviikon postissa minunkin kirjani kun jotkut jo esittelivat viimeperjantaina omaansa. Insinööripoikaani kiinnosti kovin ja hän selasi ensimmäisenä tätä uutuutta. Minä vaan olan yli yritin kurkkia että mitä hienouksia kirjasta löytyy.
No löytyihän sieltä montakin mallia joista yritän tässä syksyn mittaan saada muutamat puikoille. Tässä kuvia vähän siinä järjestyksessä mitkä ovat mieleeni. Ekana nämä juuri mun väriset sormettomat joiden alkuperäistä kuvaa ihastelin jo viimesyksynä.
Toisena tulee tämä pari jonka voisin neuloa puna/vihreä/jonakin värinä. Hieno kuvio, ei ole missään ennen sattunut silmääni.
Kolmantena nämä sormettomat ja taidan neuloa taas eri väreillä kuin kuvassa.
Eipä ihan löydy noita malleissa ehdoteltuja ihania lankoja kotoa mutta täytyy etsiä mitä omista nurkista löytyy tai sitten matkustaa halvalla Helsinkiin ja käydä Snurressa paksun lompsan kanssa.

Olin taas yksi Puikkomaisterin testineuloja ja neuloin näitä lapasia jo viimevuoden lokakuussa. Nyt kun yritin etsiä lapasista ottamiani kuvia niin siinä sitä olikin työtä. Luulin että olin ottanut vain yhden kuvan, mutta löytyihän niitä useampiakin, keskeneräisistä sekä valmiista.
Testausvaiheessa näillä kirjan "Melli"-lapasilla olikin eri nimi. Lapasparin paino 60g ja neulottu 2:n ja 2½:n puikoilla.
Olihan se ihan jännää osallistua testineulontaan ja täytyy sanoa että hienon kirjan taas teit, Puikkomaisteri. Olin jo hänen edellisen kirjansa Puikkomaisterin Sukkakirjan testineulojaryhmässä. Näitä molempia kirjoja lukee kuin romaania ja kuvat ovat niin kauniita että niiden seurassakin viihtyy vaikka ei jaksaisi ohjeita lukeakaan.

En sitten tänävuonna ollut tuolla kirjanjulkitsemistilaisuudessa mutta näkyyhän noita kirjoituksia ja kuvia useammankin bloggaajan toimesta. Kauas on pitkä matka ja kivinen tie vielä lisäksi ja löytyyhän noita syitä.

tiistai 16. elokuuta 2016

Kauneutta lisää

Tämä pari kintaita valmistuikin nopeammin kuin ensimmäinen. Laitoin tässä värit toisinpäin kun olin tuolla fb:n puolella jonkun nähnyt niin tehneen. Vaikka langat olivat samoja niin tuntui että tulivat löysemmät kuin ekat olivat. Varmaan sitä neuloo rennommin kun on yhdet saanut rutistettua harjoittelussa.
Lankaa meni 68g ja neulottu 2½:n puikoilla. Onneksi en vaihtanut kolmosiin vaikka niin mietin alussa kun ensimmäiset olivat aika jämptit.

Välillä täytyy tehdä ompeluhommiakin vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Molemmat pojat ovat istuneet koneella niin ahkerasti että ovat saaneet tuolien kangaspäällykset uusittavaan kuntoon. Tämän kuvan tuoli on vanhemman poikani käyttämä. Nuoremman tuoli ei ole rikki mutta kun on vanhasta tuolista kyse niin on ihan kiva saada siihen uudet päällykset. Laitan molempiin vain irtohuput jotka on helppo irrottaa ja pestä tarvittaessa.
Viimekesänä hajosi vanha Berninani jonka nyt insinööripoikani mieheni avustuksella sai viimein kuntoon. Eilen kun saumuria käyttelin niin sitten alkoi haista ja siitä vauhti hyytyä eli joku siinä hajosi. Eikä vielä ollut 40v niinkuin tuo ompelukone. Taidan liian harvoin niitä käyttää kun heti alkavat nikottelemaan.

Edit. Tässä linkki noihin kintaisiin: http://www.tovefevang.no/2015/01/10/votter-og-panneband-i-klassisk-monsterstrikk-i-rodt-og-hvitt/

perjantai 12. elokuuta 2016

Kirjokintaista kauneimmat

Kun aikaa antaa niin valmistakin tulee. Minun tyyliini ei sovi se että neuloisin vain yhtä työtä kerrallaan. Mitäs sitten kun oikein alkaa tympimään niin tulee pitkäkin tauko. Parempi vaan olla monta kesken niin voi vaihdella.
Nämä ihanaiset kintaat sain valmiiksi jo melkein viikko sitten. Fb:n jossain neuleryhmässä yksi nainen esitteli nuottitelinettään jossa pitää neuleohjeen malliakaaviota. Siinä telineessä oli juuri tuon kintaan mallikuvio. Kysäisin että mistä tuo malli on. Nainen käsitti väärin ja selitti että jostain soitinkaupasta ostanut. Otin uusinnan ja selvensin että ohjetta tarkoitin. Selitti että joku ruotsalainen ostomalli, ei hän muista. No Pinterestiä selaamaan. Sieltähän se malli löytyi ja jälkeenpäin löysin bloginkin jossa oli oikein sanallinen ohje ja taisi olla norjaksi. No en minä mitään ohjeita tarvi kun hyvä piirustus on, se riittää.
Neuloin alun yksivärisen 2:n puikoilla ja vaihdoin tuohon kirjoneuleeseen 2½:n puikot. Lankaa meni 65g yhteensä ja aika jämptit tulivat. Tuo alpakka on niin ohutta lankaa että nallesta olisivat tulleet vähän tilavammat. Sitten piti aloittaa samalla mallilla uutta mutta värit toisinpäin.
Nämä tällaiset sukat jo esittelinkin tuolla muutama kirjoitus takaperin. Yhtä pienet kuin edellisetkin, sain kahdesta kerästä kahdet sukat. Nämäkin neulottu 2½:n puikoilla ja lankaa meni 46g. Serkkuni on pienijalkainen, hänelle tämä pari meni.
Viimesunnuntaina viettelin tasalukupäiviäni. Vieraita ei ollut kutsuttu mutta piti kuitenkin tehdä pöytäänpantavaa varoiksi. No yhdet vieraat kävivät, jonka tiesin jo etukäteen. Voileipäkakku savuporosulatejuustolla sisustettu ja neutraalilla päällystetty ja koristeet lisänä.
Kesän ensimmäinen mansikka/kermakakku. Sisustettu raakamansikkahillolla ja kermavaahdolla. Torilta mansikat, eihän niitä enää tähän aikaan omalla maalla kasva.

perjantai 5. elokuuta 2016

Puhtaanvalkoinen Haapsaluhuivi

On tuosta sateesta jotain hyötyä jos on haittaakin. Keskeneräiset neulomukset saattavat valmistua melkein itsestään. No täytyy sanoa ettei mikään työ ollut enää paljon kesken. Ensin sain alkuviikosta valmiiksi tuon valkoisen Haapsalu-huivin. Sitä ahkerasti neuloinkin aina kun vaan kädet oli siinä kunnossa eli mustikoista puhtaat.
Mallihan on Nancy Bushin Pitsihuivit neuloen-kirjasta. Tämä valkoinen on jo toinen samalla mallilla. Ekan huivin olen neulonut vuoden 2011 ihan lopulla ja sen olen esitellyt vuodatuksen vanhan blogini puolella.
Tuli tenkkapoo heti alussa kun ei löytynyt varastostani puhtaanvalkoista ohjeenmukaista lankaa. Ei sitä valkoista muutenkaan liiemmälti ole. Otin sitten riskin ja laitoin kaksi ohutta Haapsaluhuivilankaa vierekkäin. Puikot olisivat saaneet olla vaikka numeroa tai puoltatoista suuremmat. Neuloin kuitenkin ohjeessa suositelluilla 3,5:n pyöröillä ja lankaa meni 76g. Huivi jäi pingotettunakin pienemmäksi kuin ohjeessa, vain 55cm x 125cm.

Lanka tosiaan on 100% villaa mutta jotenkin niin kovan ja narisevan tuntuista. Päättelin ihan itse että varmaan on valkaisun yhteydessä käytetty aineita jotka vievät viimeisetkin villan hyvät ominaisuudet.
Vähän fuskasin tuossa reunapitsissä eli oikaisin helpomman kautta. Ohjeessa reunapitsi neulotaan erikseen ja ommellaan sitten kiinni. Minä keräsin virkkuukoukulla silmukat puikoille ja neuloin reunan takaperoisesti eli aloitin mallikuvion yläreunasta. Eihän se päättelyreuna ihan samanlailla kaareudu kuin toisinpäin mutta ei siinä suurta eroa ole teki kumminpäin vain.

Nyppyjen teko oli vaan taas aika kinkkistä hommaa vaikka miten yritin jättää oikealla puolella langankierrot löysiksi. Nurjan puolen 7 silmukkaa nurin yhteen vaati ensin parsinneulan terävän kärjen josta silmukat virkkuukoukulle ja lanka läpi. Oli vääränlaiset puikot kun ei ole pitsinneulontaan sopivia teräväkärkisiä oikean kokoisia puikkoja. Tälläkertaa nypyt suurimmalta osin ovat sentään oikealla puolella huivia.

Siitä sateesta on siis senverran haittaa etten tälläviikolla ole ollut mustikassa kuin kerran. En tykkää rämpiä märässä metsässä ja vaikka mustikat olisivatkin kuivia sateen lakattua niin kyllä ne kastuu kun niitä sieltä märkien varpujen lomasta keräilee.