Kukkahousut

Kai se kesäkin sieltä tulee vaikka ei vielä siltä tunnu. Harvoin enää viitsin mitään vaatteita ommella kun vanhojakin on kaapit täynnä. Välillä tulee kuitenkin olo että olisi kiva jotain uutta saada päällensä. Olin toukokuun alussa kampaajalla hiuksiani kohentelemassa niin kampaajalla oli mun mieleeni niin ihanat housut jalassa että heti iski kipinän että pitää saada samanmoiset. Heti alkuviikosta käväisin Eurokankaassa etsimässä kangasta mutta ei löytynyt sellaista missä olisi mustalla pohjalla suuria värikkäitä kukkia. Ostin sitten lähinnä samaa vaikka en mustapohjaista saanutkaan. Tämä ostamani on kyllä ihan lempivärini ja kesää ajatellen tämä vaaleanpunainen onkin parempi. Auringossa kun tahtoo musta väri polttaa ihoa kankaan läpi.

Helppo leikata ja ommella tällaiset suorat housut ilman taskuja ja vetoketjua. Kaavana sama vanha peruskaava jonka olen koulussa piirtänyt itselleni kun olin vähän yli kahdenkymmenen. Toki vatsan kohdalle piti laittaa väljyyttä kun siihen on kasvanut joku patti. Kuminauhavyötärö niin mahtuu vatsamakkaratkin sisään. Laitoin sisäpuolelle vyötärölle pienen taskun että saa vaikka nenäliinan siihen tai yhden avaimen. Saumurilla vetäisin kappaleet ympäri ja ompelukoneella muuten saumat. Lahkeet käänsin ja kiinnitin liimanauhalla jota löytyi vaikka en aikoihin ole mihinkään sitäkään käyttänyt. Kangastta oli joku 1,40m mutta leveys ei ollutkaan puoltatoista metriä niinkuin kuvittelin. Vähän kun limitin kaavoja niin leveys riitti. Minulla kun ei ole oikein takamusta niin joudun aina lyhentämään haarassa takakappaleen kaarta niin mahtuvat etu- ja takakappale hyvin vierekkäin kankaalle. Kangas on viskoosia ja rypistyy yhtähyvin kuin pellava vaikka siliääkin helposti kun vähän silitysrautaa näyttää. Hintaa kankaan osalta ei tullut ihan kymppiäkään ja kuminauha ja ompelulangat löytyivät kotoa. Vitsailin facessa että ompelin housut "puutarhatyöskentelyä" varten mutta enhän minä noin vaaleilla uskaltaisi multahommiin ryhtyä. 

Yöperhoset sukissa

Perhosmalli on niin ihana että piti vielä kolmannet sukat samalla mallilla neuloa. Ohje sukkiin ja lapasiin löytyy Ravelrystä Jenny Alderbrantin nimellä. Minä olen nämä neulonut lapasten mallikuviolla jonka olin löytänyt Pinterestistä. Sehän on sinne itänaapurin toimesta julkaistu niinkuin paljon muutakin mitä ei olisi lupa edes jakaa. Otin vaan perhosten kuviot ja laitoin ne eri järjestykseen. Värikäs lanka on sama mikä edellisissä valkopohjaisissakin. Paljon muuttuu ulkonäkö perhosissa kun pohjaväri on tumma tai vaalea. Tarkkana saa olla että pysyy kuviossa oikealla rivillä. Minulla on joku viivotin seurattavan viivan kohdalla ja paino vielä viivottimen päällä ettei vahingossakaan pääse pääse rivi sekoamaan.

Lankojen yhteiskulutus oli tässä parissa 65g. Neulottu muuten 2½:n puikoilla mutta kärjet 2:n että varpaissa olisi neulos tiiviimpää kun siinä on vaan yksi lanka. Seuraavia sukkia suunnittelin että voisikin olla jo mansikkasukat. Enpä ole mansikkasukkia neulonutkaan moneen vuoteen.

Niinan äitienpäiväsukat-KAL

Nyt on facessa monella suunnittelijalla joku KAL-neulonta menossa tai tulossa ja kaikissa tapauksissa niin ihania malleja että täytyy kaikkiin yrittää osallistua. Hitaana neulojana en kyllä voi millään ottaa montaa neulottavaa samanaikaisesti puikoille mutta otan ohjeet itselleni ja tallennan koneelle. Ehtiihän niitä sitten myöhemminkin neuloa. Nyt viimeinen josta valmistuivat kauniit kirjoneulesukat oli Niina Laitisen Taimitarha-ryhmässä Äitienpäiväsukat-KAL. Kerrankin niin etteivät olleet polvisukat kun niitä vähän karsastan juuri oman hitauteni takia. Näissä varren pituus vain 18cm. Ohuita lankoja löytyy kotoa, jos ei juuri ohjeessa mainittuja niin samantyylisiä kuitenkin. Kuvassa käyttämäni langat.

Yksi miinuspuoli on se että mun käsiala on kai niin paljon tiukempi kuin Niinalla että sukkieni terän pituus ei millään yllä 39 numeroon. Olisin voinut ottaa isommat puikot mutta silloin tulee liian harvaa jälkeä. Kyllähän tämä sukkapari jollekin pienijalkaiselle on sopiva ja varmaan kelpaa jos kauniista kuviosta tykkää. Tein kantapään ristiinvahvistetun ranskalaisen kun se mielestäni sopii kantapäähän paremmin pyöreämmän muotonsa takia. Sukkapariin meni lankaa 65g. Neuloin muuten kokonaan 2½:n puikoilla mutta vaihdoin kärkeen 2:n puikot että tulee varpaiden osalta tiiviimpää neulosta yhdellä langalla.

Valkopohjaiset perhossukat

Kun malli on kaunis ja silmiä hivelevä niin neuloin sitten toisetkin sukat samalla perhoskuviolla. Olihan niitä tarkkasilmäisiä facessa jotka tiesivät että malli on Jenny Alderbrantin eli JennyPennyn Papilio Mittens. Edelliseen kirjoitukseen kun kirjoitin etten tiedä kenen malli niin nyt tiedän. Tietysti sen joku on Pinterestiin siirtänyt enkä viitsi mainita ketkä tätä eniten tekevät. Siellä on niin paljon luvattomia malleja että harmittaa kaikkien taitavien suunnittelijoiden puolesta.

Vaikka minulla on paljon lankoja niin eipä tahtonut löytyä sopivaa kuviolankaa. Kun pohjaväri on valkoinen niin mikään sellainen kirjava lanka ei käynyt jossa oli pieniäkin pätkiä valkoista seassa. Paras olisi kai kuviossakin yksivärinen lanka mutta onhan niitä perhosiakin monivärisiä niin tuli nyt tälläinen kuviointi. Kun laitoin kaikki kolme perhosta peräkkäin niin tulee sukan terän pituus joku 25-26cm. Kantapää on ranskalainen ristiinvahvistettu. Sillä saa paremmin jalkaan istuvan sukan kuin normaalilla hollantilaisella. Sukkiin meni lankaa yhteensä 64g. Silmukat loin 3:n puikolle josta siirsin ne 2½:n puikoille joilla neuloin melkein loppuun asti. Kärkikavennukseen vaihdoin 2:n puikot että tulee tiiviimpi kärki kun on vain yksi lanka käytössä.