perjantai 28. elokuuta 2015

Varpaista varteen

Nyt varmaan valmistuu nämäkin sukat kun ei tee mieli olla ulkona. Sataa, sataa ja koko yön on tainnut sataa. Otin viikko takaperin vai oiskohan jo pidempikin aika kun päätin että nyt harjoittelen taas tuota sukkaa varpaista varteen. Tämä punainen pari on päässyt jo melkein loppusuoralle. Ei siinä aloituksessa mitään ongelmaa olekaan mutta kun pääsen siihen kohtaan kuin normisukassa kiilakavennus loppuu, niin jo alkaa vauhti hidastua.
Olenhan minä muutaman parin neulonut "väärinpäin", mutta siksi harvoin että se muistiin jäisi. Ohjeita löytyy kirjoista ja täältä netistäkin kun vaan jaksaa hakea. Terän pituuden määrittäminen on minulla hakusessa. Nyt kun on näissä sukissa lanka mun normilankaani paksumpaa, niin jo tökkii. Puikkosuosituskin oli 5 mutta vaihdoin sovinnolla numeroon 3. Olisi tuolla isommalla koolla tullut varmaan aika kärpäsverkkoa.
Nyt kun oli ne hellepäivät, niin oltiin iltaisin korjaamassa kattoa ukkoni äidin kotipaikalla. Eihän minusta ole katolle kiipeämään kun pelottaa niin korkealla mutta jotain pientä avustusta siinä pystyin tekemään. No suurimman osan ajasta käytin näiden tilkkujen neulontaan. Saa kokeilla kaikkia löydettyjä kauniita pitsi- ja palmikkomalleja. Semmoinen kiva välipalatyö. Jospa noista joskus jonkun tilkkupeiton saisi. Vähän ovat eri kokoisia vaikka samoilla silmukkamäärillä tehty.

torstai 20. elokuuta 2015

Keskeneräisiä vallan monta

Nyt on aloituksia enemmän kuin laki sallii. Noissa punaisissa ja vihreissä aloitin varpaista neulomaan kun se edelleenkin tökkii tuossa kantapään kohdalla. Jospa harjoittelu tekisi, no jos ei nyt mestaria niin ainakin semmoisen kantapään ettei aina tarvitsisi mistään ohjeesta lukea.
Junasukan aloituskerä oli vain 25g joten ei ihan taida saada molempia sukkia sitä. Onneksi on vielä toinen kerä varastossa ettei tarvi erilaista kärkeä neuloa. Puikot on kakkosen pienet sormikaspuikot. Vähän meinaa kämmeneen hukkua koko puikko mutta eipä vie paljon tilaa kassissa.

Tuosta valkoisesta vanhasta markka-ajan pv-langasta olen neulonut nyt muutaman lappusen eri neulemalleilla joita löytyy Pinterestistä ja noista kotona kirjahyllyssä olevista neulekirjoista. Jospa joskus valmistuisi jonkunlainen sängynpeitto erilaisita paloista. Olen yrittänyt silmukkamäärän pitää samana vaikka ei se takaa sitä että pala olisi aina samankokoinen. Pitsi ja palmikko kun käyttäytyy ihan eri tavalla. Toinen leviää ja toinen vetää kasaan.
Marjut edellisen kirjoituksen kommenteissa kyseli että jäikö Snurressa lankojen hiplailuasteelle. No ei ihan jäänyt. Vielä nuo kerät johonkin koloon mahtuu. Olisihan siellä ollut vaikka mitä ihanuuksia mutta otin järjen käteen. Olisin enemmän kaivannut vielä semmoisia keriä tuota JAWOLL-lankaa missä olisi ollut mun lempivärejäni, vihreää ja vaaleanpunaista mutta olivat kuulemma loppuneet. Ilmeisesti siis jonkun muunkin lempivärit.
Olen nyt selaillut tätä Puikkomaisterin sukkakirjaa ja kyllä se saa iloiselle mielelle. Siellä on huisin hienoa juttua ja iloisen värikkäitä mallikuvioita ohjeiden lisäksi.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Huomenna mennään Snurreen

Joku ei ehkä tiedä että mikä on Snurre. En minäkään muuta kuin että siellä myydään ihqu-ihania lankoja joita minäkin pääsen hiplaamaan. Jos se nyt yleensä jää siihen hiplailuasteelle, pahoin pelkään.
Onhan mulla sinne oikein asiantynkääkin. Huomenna illansuussa on tämän Puikkomaisteri Tiina Kaarelan sukkakirjan julkaisutilaisuus ja minä pääsen sinne kutsuvieraana. Olen senverran ollut osallisena kirjan teossa että testineuloin muutaman mallin kirjan ohjeista muutaman muun testineulojan lisäksi. En tosin tiedä mitä ohjeita siinä on kun en ole kirjaa vielä nähnyt, vain kannen.
Sain sitten sen mustan huivinkin neulottua kun oli kirkkaita päiviä. Harvoin tosiaan neulon useampaa tekelettä samalla mallilla mutta tämä "Kevätlehdykkä"-huivi on niin pieni ja nopsaan valmistuva että ei ehdi kyllästymään. Vastahan tämä oli kolmas samalla mallilla että vielä voi muutaman erivärisen neuloa.
Eilenillalla kastelin huivin ja voi sitä mustaa väriä mikä lähti liotusveteen. Eikä tullut mieleen ennenkuin tänäaamuna että olisin laittanut etikkaa siihen veteen. Lankahan on Drops Lace-BabyAlpacaSilk. Ei voi ainakaan valkoisen paitapuseron kanssa pitää jos vähänkin hiottaa.
Mustaa on sitten vaikea kuvata missään valossa kun tulee aina harmaa, mutta pikimustasta on kyse. Omenapuun lehdet on ainakin niin heleän vihreitä. Huivin koko 55cmx120cm ja lankaa meni 48g, neulottu 3:n pyöröllä.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Siniset Mariket

Nämä sukkaset on taas sitä Marike-mallia. Joku siinä vaan koukuttaa. Kaunis mallikuvio ja helppokin vielä. Eikä varmaan jää tähän pariin tällä mallilla.
Nyt joku joka tietää lempivärini, niin ajattelee että mikähän hurahdus on käynyt kun sinistä neuloo. Mulla kun ei oikeastaan ole sinisiä lankojakaan varastossa. Nämä on eräälle ystävälleni joka tykkää sinisestä.
 Löysin yhden 50g:n kerän tuota Regian lankaa ja hetken jo suunnittelin tekeväni sukat varpaista varteen että saan langan riittämään. En sitten kuitenkaan neulonut niin kun se edelleenkin tuntuu vähän vaikealta.
Neulottu niillä 2½:n kantikkailla puikoilla jotka tyttöset löysivat roskiksesta. Jäi tähteeksi 2g parsintalankaa. Jos totta nyt puhun, niin ensin neuloin ekaa sukkaa jo kantapään kääntöön kun tuli mieleeni että ei riitä lanka kun olin tehnyt varren noin 7cm. Purin pois ja tein vain lyhyemmän varren.
Sain sitten aika ilkeän homman. En neulomisen kannalta vaan siksi kun on musta lanka. Pitsihuivia pitäisi tuleman ja kiireellä valmiiksi kun ystäväni ystävän lahjahuivista on kyse. Nyt täytyisi urakalla neuloa niin kauan kun näitä aurinkoisia päiviä riittää. Mustikassakin pitäisi käydä aina välillä kun tuntuu ettei niiden laatu kauaa pysy kummoisenakaan sateiden piiskattua niitä. Ainakin välipäivinä voi hyvin neuloa eikä tarvitse pelätä että lanka mustuu käsistä.