Vihreä kuin luonto juuri nyt

Eikä taaskaan ole nähtävillä kuin keskeneräistä työtä. Viimevuoden keväällä neuloin yhden samanlaisen huivin jota nyt aloitin uudelleen. Tykkään näistä pienistä huiveista jotka neulotaan ohuista langoista.

Olen omaani pitänyt niin ahkerasti että täytyy neuloa toinen jos ensimmäinen jättää tielle. No oikeesti tämä tulee eräälle tutulleni joka oli vailla pientä huivia, jonka voi kietaista vaikka hiusten suojaksi. Kun lanka on ohutta, niin on monta käyttömahdollisuutta huivillakin.

Nyt ei vaan meinaa ehtiä puikottelemaan ollenkaan kun olisi noita ulkohommiakin puutarhassa. On vaan ollut niin koleita ilmoja ettei millään tarkene kyykistellä ja jos on paljon ja paksusti päällä, on niin kankea liikkua.

Meillä on lintulauta tuossa ikkunan takana ja tässä koneella istuessa tulee seurattua mitä siellä tapahtuu. Kun on kylmää ollut, niin ei tietysti ole itikoita ja muita hyönteisiä liikkeellä, joten siemenet tekevät kauppansa. Punatulkkujakaan ei näkynyt koko talvena, niin nyt näkyy. Tikka ja orava myös ruokailevat joka päivä. Mitä tippuu maahan, niin fasaanit syövät sieltä.

Ensiviikolla on kesä. Lämmintä odotellessa täytyy vaan vetää villasukkia jalkaan ja huivia kaulaan että tarkenee.

Irish Dream-sukat

Tässä nämä ihanaiset sukat. Malli on Dropsin 143-33 Irish Dream. Moni näitä on neulonut ja mitä erilaisimmista kauniista lankayhdistelmistä. Piti se sitten meikäläisenkin neuloa. Tuli vaan niin pientä kokoa ettei meidän porukan jalkoihin sovi. Silmukkamäärät toki otinkin pienimmän eli koon 35/37 mukaan ja kirjoneule tuppaa tulemaan muutenkin minulla aika tiukkaa. Jospa jollekin pienijalkaiselle kelpaisi. Sukat ovat keveät, painavat vain 77g.

Aika hienosti värit menivät kun otin kahdelta eri kerältä ja aloitin molemmat sisältä. Tuo Delight on ajoittain ohutta ja toisaalla melkein ilman kierrettä, niin tuntui toisen sukan varressa resorin jälkeen että olisi virheellinen kuvio. Voi ollakin että olen tumpeloinut kuvion kanssa  mutta se langan ohuus/paksuuskin voi olla syynä. No hupsu ei huomaa ja viisas ei virka mittään.

Olen tätä kukkivaa orkideaani esitellyt muutamaankin kertaan. Nyt piti tarkistaa että milloin sen olen ostanut. Vuodatuksen blogissani olen siitä kirjoittanut 21.5.2009 että edellisellä viikolla olen ostanut. Kyllähän se kauniisti on kukkinut pari kertaa vuodessa. Niin huonolla hoidolla että oikein ihmettelen.

Vaan eipä mikään kukkanen ole näin kiitollinen kuin orkidea. En ole liotellut, en vaihtanut uuteen ruukkuun enkä lannoitellut. Vettä silloin tällöin, kesällä kerran viikossa, talvella harvemmin kaatanut aluslautaselle. Siitä olen pitänyt huolen että sadevettä käytän kasteluun. Jos se siitä on saanut tarpeeksi ravintoa.

Luin tuolta Vuodatuksen blogista niitä kommentteja joita silloin olen saanut. Kiva näin monen vuoden jälkeen todeta että kaikki olivat oikeassa että orkidea on helppohoitoinen kukka. Toinenkin on vielä hengissä mutta huilaa enkä ole nähnyt kukkavartta enkä nuppuja mutta voihan se yllättää niin ettei huomaakaan.

Sukattaa ja huivittaa

Sukkabuumi vaan jatkuu kun on niin monet ohjeet tulostettuna. Tämä malli on niin monesti nähtynä tuolla fb:n puolella että aloitin sitten minäkin. Lankoina, musta Novitan tico tico ja tuo kirjava Drops Delight. Kahdesta eri kerästä mutta vähän on vaihtelua eri kerissä. Eihän noista symmetrisiä saa, eikä tarvitsekaan.

Tulee vähän pientä kokoa kun otin silmukkamäärät pienimmän mukaan. Dropsin ohjeessa on kolmea eri kokoa ja kun on taas kirjoneuleestä kyse, niin kutistumista havaittavissa. Meidän perheestä ei löydy näin pieni- ja kapeajalkaista mutta joulua ennen kun tarjoaa jollekin, niin eiköhän ne kauppansa tee.

Kai se täytyy tuossa aloittaa kärkikavennukset että pysyy kukkanen kokonaisena.

Sitten iski kova huivitusvimmakin kun tuota tulostekasaa kävin läpi. Kyllä vaan on niin kiva välillä neuloa tosi ohutta lankaa vaikka ei nuo sukkalangatkaan sieltä paksuimmasta päästä minulla ole. Tämä huiviohjekin on Dropsin sivuilta. Sieltä sitä löytyy kyllä kaikkea ihanaa. Vähän ihmettelen välillä kun joku kyselee että mistä ohjeita ja millä mallilla mitäkin tekisi. Hukassa nyt voi olla joku tietty ihana ohje mutta valinnanvaraa on nykyään niin paljon että plääh tulee kun omia ohjetallennuksiakin selailee. Tässä viikko takaperin siivosin vähän omista kansioistani pois semmoisia ohjeita joita on vain tullut ihan liikaa talletettua. Uusia mahtuu sitten taas tilalle ja löytääkin jotakin.

Lähden torstaiaamuna isäni syntymäpaikkaa katsomaan tuonne Karjalaan rajan taakse. En ole sielläpäin vielä käynyt ja matkaseurue on ihan outoa mutta eipä ne kauaa liene outoja. Alkaa tädit ja sedätkin olla jo senikäisiä ettei niistä ole matkaseuraksi.

Siksi tässä näyttelin vain keskeneräisiä kun on tämä päivitystahti ilmankin jo harva ja välillä vieläkin harvempi.

Tutulla kuviolla sukat

Sukkia on vaan niin luonteva neuloa kun ei ollenkaan lämpene. Vaikka ei se minulla vaikuta. Pidän kesälläkin ohkaisia villasukkia kun jaloissa on huono verenkierto.

Niin se vaan on että mihin malliin mieltyy niin sillä useammin tulee neulottua vaikka uusia kauniita malleja on minullakin tallennettuna kuinka paljon. Onkohan se niin että tuttua ja turvallista on kiva käyttää. Tässä mallissa on vielä se etu että kuvion muistaa ulkoa ja pystyy laskemaan kerroksia noiden langankiertojen kohdilta. Ei tarvitse olla mallikuviota vieressä jota kytätä. Malli on siis Spring forward socks.

Lanka on marinoitunut semmoisen puoltoista vuotta ja on samaa Roosanauhasukkalankaa kuin nuo neulomani sytomyssyt. Tilasin muutaman vyyhdin syksyllä 2013 enkä niistä vielä ole muuta saanut aikaiseksi kuin nämä sukat. Väri on oikeasti lohenpunainen vaikka näyttää kuvissa samalta kuin myssyjen väri, jotka ovat vaaleanpunaisia. Lankaa meni taas mun tuurillani 54g kun en raaski pitkiä varsia tehdä. Neulottu 2½:n puikoilla.

Nyt ei malttaisi sisällä olla kun luonto on juuri puhkeamaisillaan kukkaan. Vaikka mun selkäni ei ollenkaan tykkää noista puutarhahommista, niin joku luonto se kuitenkin vetää puoleensa ja kyykistelemään.

Löytyi tuolta tuvan nurkalta tällainen yksinäinen narsissi joka on mielestäni tosi nätti kun siinä on tuo keskusta eri väriä. Kevätesikkoa ja imikkää löytyy kanssa joka nurkalta. Raparperit on kanssa tosi mukavan näköisiä ryppykasoja. En vaan yhtenäkään keväänä ole niistä mitään tehnyt kun vissiin lapsena sain vatsani täyteen raparperikiisseliä.

Käenkaalia on kohta piha puolillaan kun se oikein leviää. Ei ole mielestäni vielä edellisillä vuosilla kukkinut vaikka lehtiä onkin näkynyt.

Vielä pari sytomyssyä

Olipa riittoisaa tuo Roosanauhasukkalanka. Sain siitä kolme myssyä neulottua ja vielä jäi tähteeksi 1,90m:n pätkä kun en uskaltanut niin loppuun päästää että olisi päättelyssä loppunut kesken.

Ennen kuin aloitin ensimmäistä myssyä tästä langasta neulomaan niin mietin tovin että jospa ei käy sytomyssyksi kun on sukkalankaa. Olen itse tosi herkkähipiäinen että pieninkin villan pistävyys tuntuu pahalta. Vaikka olen koko ikäni ollut villan kanssa tekemisissä, niin ei siitä herkkyydestä mihinkään pääse. Onhan tämä lanka EAJ-käsitelty eli E-vitamiini, AloeVera ja Jojobaöljy antavat langalle silkkimäisen pehmeyden ja miellyttävän tunnun. Siksipä uskalsin myssyiksi neuloa.

Tämä myssy valmistui keskimmäisenä ja tuli sen verran pieni että menee varmaan jollekin lapselle. Mallin tulostin Kauhavan Kangas-Aitan sivuilta ja on nimeltään Silje-pipo. Kun tämä käyttämäni lanka oli puolet ohuempaa kuin mallin lanka, niin jouduin lisäämään mallikertoja korkeuteen eikä siltikään tullut mikään syvä myssy. Tähän meni lankaa 27g ja neulottu 2½:n puikoilla.

Viimeinen myssy samasta langasta valmistui tänään ja mallia otin yhdestä pitsiliinasta jolla tein päälaen. Alempi osa omaa suunnittelua. Aloitin myssyn siis päälaelta että sain langan melkein kulutettua loppuun. Tämä painaa 33g ja neulottu myös 2½:n puikoilla. Neuloin osan 40cm:n pyöröllä mutta olipa raskasta. Kun se puikko-osa on niin lyhyt että täytyy koko ajan jännittää käsien lihaksia.

Nyt on pussissani vielä semmoisia jämälankoja jotka olen saanut Susulta, ettei niitä yhdessä voi käyttää. Erilaatuisia ja vieläpä niin eri värejäkin, ettei ne hevin yhdisty. Antaahan hautua jos siellä itsekseen yhdessä valmistuisivat.

Sukat ja sytomyssy

Välillä ei valmistu mitään ja sitten välillä kasaantuu blogattavaa useammastakin valmistuneesta. Nämä sukat nyt ovat olleet valmiit jo viikon verran. Mallikuvion löysin samanaikaisesti Pinterestistä kun odottelin noita lankoja saapuvaksi. Sukantekopäätös syntyi vasta kun molemmat olivat käsissäni, langat sekä ohje. Olisinkohan noista pehmeistä langoista sukkia edes ajatellut jos ei mallikuviossa olisi ollut juuri kaksi samaa sävyä.

Niin, langathan ovat niin ihanan pehmeitä että saa nähdä miten kestävät kulutusta. Onhan tuossa sw-merinon 75% lisäksi 25% nylonia, mutta aika näyttää. Alkuun jouduin taas purkamaan ja monesti. En saanut alkukerroksia niin joustaviksi että olisivat edes mun hoikkaan jalkaani menneet sovinnolla. Aloitin pienellä silmukkamäärällä eli 12s puikolla. No eihän se sitten varressa taas riittänyt että olisi 48s ollut koko määrä. Kuvio on jaollinen 12:sta, joten lisäsin silmukoita tasaisesti sen 12 eli tuli viisi mallikertaa. Sitten taas pähkäilin että miten jaan silmukat ja kuvion kantapään kohdalla.

Kirjoneule tahtoo minulla tulla aina liian tiukkaa kun täytyy kiristellä lankoja ettei jää liian löysiä silmukoita. Aloitin varren siis 2½:n puikoilla ja vaihdoin kolmosiin kirjoneuleen alettua. Kantapäässä tuntui että on vaan niin tiukkaa ettei tahdo saada kantapäätä läpi. Ekassa sukassa vaihdoin vielä kantapään jälkeen 3½:n puikot mutta kun mittailin vartta ja terää, niin tuntui että tein tiukempaa isommilla puikoilla. Toisessa sukassa en sitten vaihtanut enää niitä suurempia ja ihan samankokoiset sukat tuli. Painoa parilla 70g. Kärkikavennukseen vaihdoin taas 2½:n puikot kun on yksinkertainen lanka.

Mallikuvio oli kauniimpi silmissäni kuin valmis sukka. Helppo tämä muuten oli neuloa kun sai neuloa aina kaksi kerrosta samaa ja välillä neljäkin.

Silloin talvella kun oli se ystävänpäiväsytomyssytempaus, niin en saanut kuin yhden myssyn aikaiseksi. Vietyäni sen Susulle, sain taas lahjoituslankaa, Roosanauha-sukkalankaa vyyhdin. Tähän myssyyn meni 36g, joten saan tehtyä siitä vyyhdistä vielä toisenkin myssyn tai sukat. Sitten on joitain keränloppuja, joita olen kuskaillut edestakaisin Susulle ja saanut lisää samanlaisia. Ne odottaa tuolla yhdistymistään. Ovat niin eri laatuja etten äkkiä osaa niitä samaan myssyyn laittaa.

Iski tuolla fb:n puolella taas niin kovan manian. Joku oli löytänyt jostain kauniin kukkakuvion, mistä oli oikein videokin nähtävillä. Siinä neulottiin taas sillä amerikkalaisella heittotyylillä. Siitä samasta kukkasenteosta on nyt suomenkielinen selvä video tehtynä ja se nyt nakittaa monia, itseni mukaanlukien. En kaikkia uutuuksia edes viitsi koittaa mutta tämä kukkakuvio iski kuin metrinen halko.

Ei tämäkään myssy ennen valmistunut kuin ensin piti tehdä yksi koevedos, pieni nukenmyssy. Purin sen sitten pois kun näin paljonko pitää laittaa silmukoita että mahtuu ihmisen päähän.

Arkipäiväistä löpinää

Kehnosti on huovuttuneet mun huovutukset tai sitten liian kovaa käyttöä kun ei vuottakaan kestäneet nämä pojan Puro-langasta tehdyt tossut. Johan minä näitä joulunaikaan parsin mutta olisi pitänyt huovuttaa oikein villasta paikat niihin reikäkohtiin.

Kantapäässä oli niin iso reikä etten alkanut sitä ollenkaan parsimaan vaan otin tuosta kannasta silmukat ja neuloin paikan ja ompelin reunoista kiinni. Lankana käytin Drops Delight-lankaa kun siinä on se 25% polyamidia. Jos nyt kestäisi vähän paremmin.

Sitten toiseen asiaan joka ei suoranaisesti ole käsityötä vaikka käsin nuo purut tuolta lattialta harjan kanssa keräsinkin. Meillä kun on kaksi kisua, niin vain nuorempi käy asioillaan tuossa purkissa. Tuli mieleen aikaisempi tapaus jo muutaman vuoden takaa kun tämä sama purkki oli ihan ylösalaisin. Siitä tapauksesta ei ole enää kuvaakaan jäljellä kun silloinen vuodatus hävitti kuvat ja sama kuva hävisi omista tiedostoista jonkun syyn takia.

Kaksia sukkia olen yrittänyt valmiiksi ja ekat jäi kesken kun toiset kiilasivat jonossa ohi. Tilasin pääsiäisenä TitiTyystä niin ihanaa lankaa että heti piti aloittaa sukkia kun värit olivat just`jetsulleen jees minun mieleeni. Sitten vielä se että olin Pinterestistä löytänyt sellaisen mallikuvion jossa nuo kaksi väriä oli yhdistetty.

Niin vain ukkonikin osasi ostaa oikean värisen tulilatvan. Siitä, meinaan ukostani on vanhemmiten alkanut löytyä uusia piirteitä.