Sukkaa ja kauluria

Syksy on tulollaan vaikka vielä onkin lämpimiä päiviä. Sukkia ja kaulureita tarvitaan mutta toivottavasti ei ihan vielä. No itse pidän villasukkia läpi vuoden kun jalat tahtovat olla kylmät vaikka ilma olisikin lämmin.

Nämä luonnonvalkoisesta 80% villa/20% polyamidi, teeteen pallas-langasta neulotut sukat ovat japanilaisesta vanhemmasta mallikirjasta. Olen muutamat sukat samalla kuviolla neulonut ja malli tuntuu jo aika tutulta. Mallikuvio vaan on sellainen että pitäisi olla hirmu ohutta lankaa tai sitten 7V-langan paksuutta. Ohuessa saisi jalan päälle kaksi mallikertaa rinnakkain. Onneksi löysin varastostani tuota pallasta joilla kyseiset 37-numeroiset sukat onnistuivat. Kun ei sopivaa mallijalkaa löydy kotoa niin laitoin toisen sukan sisään kaksi vajaata lankakerää kuvauksen ajaksi. Sukille tuli painoa 53g ja neulottu 3:n puikoilla.

Kauluri tällä mallilla alkaa olla jo kanssa aika tuttu. Lapsen koon saa 50g:sta lankaa mutta aikuiselle tarvitaan vähän enemmän. Resoriosa on ohjeessa vain 11cm mutta ainakin aikuiselle voi jatkaa korkeutta aina 15cm asti. Samoin olen jatkanut pitsiosuutta yli ohjeen ja suunnitellut reunusta uudelleen. Ei sitten ihme ettei riitä se 50g aikuisen kauluriin. Eipä tuo reuna pahalta näytä vaikka ei samaa lankaa olekaan loppuun asti. Suurin osa kaulurista on 100% alpakkaa ja reunuksessa on merinoa/alpakkaa. Painoa tuli 59g ja neulottu 3:n puikoilla.

Vaikka olen tosi laiska leipuri niin ihan pakko oli omenapiirakka leipoa kun ei tuo iltapäiväkahvi oikein paljaaltaan maistu. Harvoin jaksan noita viipaleita noin asetella mutta joskus viitsin.

Viimetorstaina kävin pikaisesti tunnin lenkin metsässä ja tuossa saalis. Vain 1,5dl puolukoita ja siihen se varmaan tämän syksyn saalis jääkin. Vaikka en noista hirvikärpäsistä niin hirveästi ole ennen kärsinyt mutta nyt oli semmonen reissu että paukamat kutiaa vieläkin vaikka silloin ei paljon jälkiä näkynyt. Mustikoita oikeasti vielä metsästin mutta niitä ei näkynyt ensimmäistäkään. Viimesyksynä kävin viimeisen kerran mustikassa lokakuun 1.päivä.

Synkeän värinen huivi

Huiviakin pukkaa välillä johonkin väliin vaikka on ne vähän suuritöisempiä kuin ihan perussukat. Tämä kun sattui taas olemaan tummaakin tummempi vaikka ei ihan musta ollutkaan niin piti kirkkaalla päivällä paljon neuloa.

Malli on taas vähän niinkuin omaa suunnittelua vaikka tuo reunus onkin suoraan pöytäliinan mallipiirroksesta kopsattu. Tykkään tästä reunuksesta paljon vaikka mallikuvio onkin pelkästään lontoonkielellä selostettu. Aina se siitä alkukankeuden jälkeen lähtee kulkemaan vaikka en kieltä osaakkaan. On niin erinäköinen lattialla ja seinällä.

Tiesin jo aloittaessani tuosta tummanharmaasta kerästä että se ei tule riittämään loppuun asti. Vaikka ei noita harmaita lankoja paljon edes ole varastossani niin aina jotain löytyy jatkeeksi. Löysin tuollasta pling-plingiä lankaa josta puuttui vyöte kokonaan mutta olen joskus voittanut arpajaisissa yhden kerän samantyylistä lankaa eri väriä vaan joten kuvittelen että samasta langasta on kyse. Tuo huivin sileä osuus on siis 60% merinovillaa/20% alpakkaa/20% polyamidia ja reunapitsi 73% villa/25% polyamidi/2% polyesteri. Tuo 2% on siis sitä pling-plingiä.

Painoa tuli huiville 128g ja neuloin sileän osuuden 2½:n ja reunapitsin 3:n puikoilla. Koko ei hirveän iso ole, vaan noin 40cm x 130cm.

Kaulureita kolmittain

Vaihteeksi taas muutama kauluri ettei vallan käy yksitoikkoiseksi kun sukkia neuloo. Jotenkin tuntuu että kauluri valmistuu nopeammin kuin sukkapari vaikka molempiin menisi se 50g lankaa.

Piti nyt aurinkoisina hellepäivinä neuloa noista tummista langoista. Musta on Novitan Bambinoa, 100% villa mutta kun on kyse vauvalangasta niin eipä pistele herkintäkään kaulaa tai ei ainakaan pitäisi pistellä. Oma kaulani on ainakin niin tarkka tuon suhteen. Lankaa meni 60g ja neulottu 3:n puikoilla.

Toinen jälleen tummaa väriä eli ihan tummanharmaata, jota talvella on hyvin vaikea neuloa näin vanhemmalla iällä. Lankana Novitan Wool, 100% merinovilla. Vähän liian tönkköä lankaa paksuutensa puolesta mutta muuten ihanaa kun on merinovillaa. Tässä työssä taas piti jo yhden kerran päätellä ja jopa kastella ja viimeistellä. Sitten tuli vaan mieleeni että miksi laitoin langan poikki kun ei sitä muutenkaan ollut enää paljoa jäljellä. Jotain jämäkeriä muutenkin niin olisi voinut heti ekalla kerralla neuloa loppuun. Mittasin purettuani reunakerrokset että paljonko meni lankaa neulomalla päättelyyn ja siihen lisäksi vielä tuo virkattu uloin kerros. Kiharaisen purkulangan pituudeksi sain 15m että se mitta piti säästää lopulliseen päättelyyn. Sain sitten muutaman kerroksen lisää ulottuvuutta kauluriin. Lankaa meni 67g ja neulottu 3:n puikoilla.

Sitten pitikin ottaa puikoille omaa lempiväriäni ja neuloa jollekin pienelle tytölle lempikauluri. Lanka ihanan ohutta ja kutittamatonta 100% villaa ns. reumalankana tunnettu. Kaulurille ei tullut painoa muuta kuin 25g ja neuloin 2½:n puikoilla.

Pinkit japanilaiset 2

Tämä sukkaparikin on valmistunut jo heinäkuun puolella mutta mikä siinä on ettei vaan saa blogattua. Eipähän sukista nyt paljoa ole kirjoitettavaa kun lanka on sama ja mallikin joista olen kirjoittanut edellisen kerran jo viimevuoden syyskuussa.

Kun olen niin ihastunut tähän monimutkaiseen japanilaiseen malliin niin sillä samalla piti neuloa kuin muutamat muutkin sukat viimevuoden puolella. Ensimmäisen parin neuloin tammikuussa 2017 ja siitä se alkoi. Ei riittänyt yksi pari vaan useampi. Onhan noissa japanilaisissa mallikirjoissa vaikka kuinka paljon ihania malleja mutta kun yhden jotenkin oppii niin sillä sitten mennään.

Lankaa oli vaan vähänlaisesti jäljellä niin piti sukat aloittaa kärjestä vaikka en oikeastaan tykkää yhtään kärkialoituksesta. Nimenomaan kantapään takia en tykkää kun se tökkii vaikka ohjeita kyllä löytyy kun vaan jaksaa hakea. Samassa kohtaa kun aloitin kiilaan lisäykset niin aloitin jalkapohjassa ristiinvahvistettua kantapään silmukoilla. Lopetin vahvistetun neuloksen kantakäännössä kun mielestäni kantapää kestää ilman sitä vahvistustakin.

Lanka on nimetöntä italialaista käsinvärjättyä merinoa. Jäi sitten tähteeksi 6g eli parsintalangan verran. Sukkapari painaa 54g ja neuloin 2:n puikoilla. Koko tuli mun jalkaan numeroa-paria liian pieni mutta kyllä nämäkin sukat jalat löytävät.

Neonvihreät junasukat

Kun ei muuta saa aikaiseksi tällä helteellä niin edes pienet junasukat. Aina on jossain päin tarvetta ja kun malli on hyväksi todettu niin mikäpäs siinä ettei silloin tällöin voi muutaman parin neuloa. Löysinkin oikein tosi vihreää vauvalankaa, 100% merinovillaa. Tämä väri käy mielestäni molemmille sukupuolille. Itse olen vihreän ystävä mutta joku toinen voi sanoa että yök.

Sukat on neulottu 2½:n kantikkailla puupuikoilla ja lankaa kului 30g. Moni muu minun lisäkseni on harmitellut sitä että noihin nurjiin kohtiin jää aina helposti se puikkorako. Ei sitä niin tuossa varressa huomaa mutta terän päälipuolella se näyttää kurjalta. Ensimmäisen kerran tein niin näissä sukissa että pidin pääliosan silmukat samalla puikolla vaikka se vähän hankalaa oli neuloakin näin pientä sukkaa. Olen välillä tehnyt niin että siirtelen silmukoita eri kerroksilla ja on auttanut sekin ettei rakoa ole jäänyt.

Testisukkapari Johanna

Vielä yksi pari testineulottuja sukkia Merja Ojanperän Sydämelliseen sukkakirjaan. Kirjassa nimeltään Johanna. Vähän on haalistuneen keltaista tämä mun lankani mutta ei oikein muutakaan testipaksuutta ollut kotona. Kun neulon vaan mieluummin ohuista langoista, tämä Nalle-lankakin alkaa olla jo liian paksua mun puikoille.

Sukkapariin meni lankaa 68g ja neulottu 3:n puikoilla. Kantapää on mulle vielä jotakuinkin uusi ja outo ranskalainen kantapää mutta tykkään niin että olen alkanut käyttää sitä omissa sukissanikin. Vaihtelua siihen muinoin kansakoulussa opittuun hollantilaiseen. Mun termeissä voi mennä sekaisin noi maat kun en ole enempää perehtynyt. Maaliskuussa nämä jo neuloin ja kuvia sai tovin etsiä ennenkuin löysin.

Vaikka kokoajan on jotain sukkaneuletta tekeillä niin valmista ei tule mun vauhdilla kovin nopsaan. Ei minulla haittaa tämä helle neulomista niin ettei lanka kulkisi soljuvasti vaan muuten on vetelä olo ja ulkona ei voi ajatellakaan neulomista ennenkuin illalla myöhempään.

No on mulla ollut ohuesta merinolangasta sukat 2:n puikoilla ja aloitettu kärjestä varteen päin. Jos vielä alunkin saa jotenkin onnistumaan niin viimeistään kantapäässä alkaa tökkimään. Onhan noita päteviä ohjeita vaikka kuinka mutta kun en jaksa lukea valmiista ohjeesta niin sitten sovellan aina vähän itse. Kohta on valmista esiteltävää vaikka tässä kuvassa vasta puoli sukkaa.

Ruusuinen sukkapari

Johan tämä sukkapari valmistui viime torstaina että olisivat olleet julkaisukunnossa mutta nyt sitten kirjoittelen niistä jotakin. Tosiaan, itse sain innoituksen moisiin yksinkertaisiin sukkiin kun näin fb:n puolella yhdellä naisella niin kauniita sukkia että piti itsekin ryhtyä neulomaan. Eipä tuo sileä oikeakaan niin hirmu nopeasti valmistu kun on ohut lanka ja silmukoita oli 80 tuon alun jälkeen.

Tykkään niin tuosta piparkakkureunuksesta että sitä täytyy värkätä sukkaan kuin sukkaan jos muuten tyyliin käy. Näissä sukissa tuli omaan jalkaani vaan liian monta kaarta ja ihan vain sentakia että sain käytettyä alun luontipään langan kokonaan. Ei muuten mutta nilkan kohdasta tuli liian väljä kun omistan varsannilkat. Olen niin monet sukat tehnyt piparkakkureunalla että melkein sentilleen tiedän pitkänkö langan otan luomiseen että se riittää eikä siltikään jää muuta kuin alle 10cm tähteeksi.

Näihin sukkiin ei sitten muuta resoria tullutkaan ja neuloin vain 15 kerrosta sileää oikeaa ennen kantalapun tekoa. En kauheasti harrasta tuota ristiinvahvistettua kantapäätä kun siinä on kovempi muistaminen kuin minulle normaalissa vahvistetussa. Kantapään reunaan laitoin kolme silmukkaa ainaoikeaa. Sillä tyylillä saa kauniin rivin silmukoiden keräämisessä kun ei jää mitään suuria reikiä.

Pinterestistä etsin mallikuvioita ja tallensin itselleni useammankin vaihtoehdon että on sitten valinnanvaraa jos innostun useammankin parin tekemään. Yksitoikkoistahan tuo pelkkä sileä on neuloa mutta muuttuu mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa kun päälikirjonta alkaa. Hetken oli tenkkapoo kun en osannut kääntää kuviota peilikuvaksi mutta ukkoni auttoi siinä asiassa ja oli lukenut jostain että miten se kuvio käännetään Wordilla.

Painoa sukille tuli 56g ja neuloin 2:n puikoilla. Valkoinen lanka Dropsin Fabelia ja kirjontalangat samaa vahvuutta eri merkeiltä. Tähän käy lyhyemmätkin pätkät kun on jotenkin samaa sävyä muiden kanssa. Muuten eivät kyllä oikein itselleni mallaa kun meillä ei koskaan ole niin puhtaat lattiat että sukat kauan valkoisena pysyisivät (edes yösukkina).