Huiveja ja muita huveja

Huomenna se sitten alkaa taas tämänsyksyisen Sukkasadon kokoaminen. Minäkin siihen ilmoittauduin ja pääsin vaihteeksi Heinälato-ryhmään. Vaikka en yhtäkään paria saisi sukkia aikaiseksi, niin onhan se kiva katsella kun muut ahkeroivat senkin edestä. Saa sieltä taas uusia ideoita.

Sain tänään valmiiksi yhdet pienet junasukat joilla hioin turnauskestävyyttä. Näitä pieniä on niin kiva tehdä kun minäkin saan viikossa valmiiksi. Suurissa sukissa menee paljon kauemmin aikaa. Joskus oikein kiukustun itselleni kun valmista ei meinaa tulla vaikka olevinaan joka päivä jonkun tovin neulon. En ole vielä ehtinyt miettiä enempää että millä mallilla ja langalla aloitan.

Sukkaparille tuli painoa 24g ja neuloin 2½:n puikoilla.

Sitten tämä Haapsaluhuivi nimeltään Silvia. Vihdoin ja viimein valmiina. Tämä näkyy olevan kovin suosittu huivi kun useampikin on esitellyt omaansa tuolla fb:n puolella. Kun on tarpeeksi ohut lanka, niin alkaa nuo nypytkin vihdoin onnistua ilman virkkuukoukkua. Muistaa vaan jättää langan siinä nyppykohdassa tarpeeksi löysälle.

Lankahan on sitä oikeaa ohutta villalankaa ja kun vauhtiin pääsin, niin tein muutaman kuvion ylimääräistä ohjeesta poiketen. Vaan en siltikään saanut pingotettua huivia sen kokoiseksi mitä kirjassa sanotaan. Huivini koko on 60cm x 135cm ja painaa 68g.

Kun ei niitä pingotusrimoja edelleenkään ole niin käytin noita pitkiä suoria puikkoja apuna ettei tarvinnut nuppineuloja niin paljoa käyttää. Otin alustaksi vanhan telttapatjan ja olisi pitänyt ottaa vielä toinenkin että olisi riittänyt koko leveyteen.

Cashmerehuivi

Nyt on tapahtunut paljon edistystä männäviikolla. Olen saanut jopa kaksi huivia pingotettua. Tämä kapea pitkulainen valmistui viimeksi. Se Haapsalu-huivi odottelee vielä lankojen päättelyä. Eipä tule makiaa mahantäydeltä esittelyyn.

Lanka on niin mun värinen kuin olla voi. Saapa nähdä pysyykö väri kun kasteltuani sen kylmässä vedessä ennen pingotusta, veteen jäi aika paljon väriä. Olen tämän langan ostanut fb:n Lankahamsterit ryhmästä ja vyyhti oli vain 50g, 100% Cashmere. Kyllä lanka tuntuu tosi ihanalta kaulaa vasten. Eipä luulisi pistelevän kun olen vähän herkkänahkainen.

Neuloin 3,5:n pyöröllä. Mallin suunnittelu on osittain omaa käsialaa kun pitsiohjeen otin kahdesta eri pitsikirjasta. Tuo ulkoreuna on samalla mallilla tehty kuin tämän päivänvarjon ulkoreuna.

 Kun lankaa oli vähän ja sekin laatulankaa, niin ajattelin että täytyy saada koko määrä käytettyä ja niin sainkin. Neuloin tuon huivin niin että neuloin ensin ulkoreunan tuosta isosta reikärivistä reunaan ja sitten poimin silmukat uudelleen puikolle ja neuloin toiseen suuntaan. Lopussa laskin vähän että paljonko menee päättelykerrokseen lankaa ja sain kulumaan sen loppulangan aika nappiin.

Langan olen tuolla toukokuussa jo kertaalleen esitellytkin mutta silloin en vielä tiennyt millä mallilla huiviksi neuloutuu. Kaulurihan tästä olisi pitänyt neuloa mutta voinhan tämän huivin purkaa kun kyllästyn ja neuloa uudelleen.

Välillä sytomyssyjä

Johan nämä langat hautuivat puoli vuotta tuolla pussissaan, mutta nyt ne on valmiit. Meinaan sytomyssyt joihin langat sain Susulta. Kevättalvella en saanut aikaiseksi kuin kaksi myssyä ja kun palauttelin myssyt ja ylijääneet langat Susulle, niin hän lykkäsi mulle muilta jääneitä nyttyröitä. Kun olivat samoja lankoja kaikki nyttyrät, niin yhteen myssyyn laittelin sitten useammasta vajaasta keränlopusta.

Langat on itsessään jo tarpeeksi värikkäitä, mutta kevättalvella kun tein ihan ilman kruusailuja, niin nyt ajattelin että joku kuvio on kiva laittaa.

Tuo myssy jossa on vaan yhdessä rivissä noita perhosia, niin ajatus kuviosta tuli vasta tuossa vaiheessa. Kun opin kuvion ja se oli minusta kiva, niin seuraavaan laitoin sitten jo enemmän perhosia.

Kolmas myssy aloitettu päälaelta ja kun tykkään pitsiliinoja neuloa, niin käytin yhtä liinamallia hyväkseni. Tuo myssy nyt ei oikein silmää hivele, mutta kyllä se päässä pysyy siinä missä kaksi ensimmäistäkin.

Lanka oli siis tätä samaa kuin kuvassa. Vielä jäi tähteeksi yksi 14g kun en saanut sitä lisätyksi enää näihin myssyihin. Nämä painavat siinä 35g-38g ja neulottu 4:n puikoilla.

Mikrotuen sotilasvala ja vähän lankaa

Tulipahan viikonloppuna ajettua vähän pidempi lenkki. Perjantaiaamuna lähdin omalla autolla ensin Helsinkiin. Poimin sieltä kyytiini vanhemman poikani joka sitten siirtyikin ohjastajan paikalle. Lähdettiin sitten ajelemaan kohti Jyväskylää. Iltapäivällä kello 15 saavuttiin kaupunkiin ja majoittauduttiin hotelliin. Lämmintähän se oli sielläkin. Etsittiin siinä pikaruokapaikka ja minulle tuli mieleeni että missäs se Titityy-lankakauppa sijaitsikaan. Kyllä netti vaan on ihmeellinen paikka ja sieltähän se löytyi tämä lankakauppakin. Tiesin että poikaani ei kiinnosta niin hirveästi seurata mukana kun äiti pääsee lankoja hiplaamaan. Hän sanoi menevänsä eri reittiä ja neuvoi minulle Titityyn kadun. Eihän se kaukana ollutkaan hotellistamme.

Kun oli niin turkasen kuumaa, niin en jaksanut kauaa hiplata lankoja. Löysin sentään pari vyyhtiä tällaisia (ei ihan mun värejä) laadukkaita. Ei sitä tiedä mitä olisi tarttunut mukaani jos olisin vähemmän hikoillut. Siinä Titityyn pihassa eli Toivolan vanhassa pihassa olisi ollut katseltavaa ja hiplattavaa pidemmäksikin aikaa. No, joskus toiste sitten jos sattuu sinne suuntaan asiaa. Lauantaiaamuna otettiin kyytiin vanhempi tyttöni myös. Hän oli jo viikolla matkustanut kaupunkiin tapaamaan yhtä koulukaveriaan.

Niin sehän se oli pääasia se mikrotukeni eli nuoremman poikani valatilaisuus joka järjestettiin Jyväskylästä vielä yli 100km eli Kannonkoskella jollain koululla. Hiekkakentälle ryhmittyivät eri komppaniat ja kyllä oli kuuma vaikka sentään pilvessäkin oli osan aikaa. Sääliksi kävi niitä sotapoikia ja -tyttöjä kun joutuivat seisomaan asennossa ja kuumat vaatteet päällä. Alkoihan se pyörryttää kahta tyttöä ja kahta poikaa. Varmaan näitä harmittikin kun joutuivat kesken lähtemään pois kun avustajat tulivat hakemaan. Olihan se hienoa katsottavaa ja ei sieltä sakista kovin hevin omaa lastaan tunnistanut kun kaikki näyttivät niin samanlaisilta.

Sitten kun valatilaisuus oli ohi, päästiin syömään hyvää hernerokkaa jota oli varattu jopa 3000:lle ihmiselle. Kyllä niin sujuvasti kulki jonotus ja kaikenkaikkiaan se koko syömäjuttu että ihmetyttää. Vielä oli tämän jälkeen lomatarkastus sotilaille ja sekin oli porrastettu. Päästiin lähtemään siinä ensimmäisinä ja vielä ajettiin Tikkakosken kautta kun tämä lentosotamies halusi näyttää missä varuskunta sijaitsi. Sitten alkoikin pitkä ajomatka ensin Helsinkiin, jossa jäivät pois kyydistä vanhempi poika ja siskonsa. Minä ja mikrotukeni lähdettiin siitä sitten parin pysähdyksen jälkeen ajelemaan kotiin. Eihän tuo kello ollut vielä kuin 21.30 kun päästiin kotipihaan.

Että tämmöinen viikonloppureissu. Oli mulla huivilangat mukana, mutta ei työ paljon alkutekijöistä jatkunut. Pinkkiä huivia tälläkertaa.

Toiset kun kuvailivat eilen superkuuta niin minä kuvasin yhtenä iltana näitä kauniita pilviä. On siinä parin naapurin katotkin kuvattu mutta ei kai haittaa.

Heinäkuu-sukat

Valmis pari vaikka lopussa alkoikin tuntua jo aika nihkeältä. Tuo lanka on nimeltään "Heinäkuu", enkä ihan viimekuussa saanut sukkiani valmiiksi. Tilasin langan tuossa kesäkuun lopulla Neuleunelmia-nimisestä nettilankakaupasta. Ei siksi että minulla olisi langanpuutetta ollut, mutta vähemmän on vihreää joka on kuitenkin lempivärini pinkin ohella.

Tämä ei siis ole tuota vihreää, jota edellisessä kirjoituksessani kuvasin.

Tilasin kaksi 100g:n vyyhtiä ja ajattelin kerrankin tehdä sukat vähän pidemmällä varrella kuin normaalisti. Nämä painavat siinä nippa nappa 60g. Materiaali 70% villa/20% bambu/5%mohair. Lanka oli vyyhdillä ja metrimäärä siinä 420m. Koska lanka on ohutta niin piti sitten neuloa 2:n puikoilla. Luontikerroksen tein kuitenkin 2½:n puikolla, ettei varsi kiristä.

Mallikuvio on ennestään tuttu. Neuloin viimesyksynä yhdet valkoiset säärystimet samalla kuviolla. Tuo kuvio on kiva siitäkin että ei kiristä sukka jalassa vaikka kiinteä onkin. Kantapää vanhalla tutulla ja jatkoin sitä vahvistettua kantapään alla siihen asti kun lopetin nuo kiilakavennukset. Kuvittelen että olisi vahvempi siitä kohtaa kun muuten menee siitä ensin rikki. En ole vielä päässyt testaamaan yksiäkään sukkia että kestääkö paremmin. Kärkeen tein nauhakavennuksen ja lopussa silmukoin 6+6 yhteen.

Lämminta ja kuivaa kun on niin eivät jaksa nämä syysleimutkaan kukkia. Eikä raskisi hanavettä kasteluun käyttää. Hyvä haju niissä kuitenkin on.

Kaksi huivia odottelee pingottamista. Milloinkahan niiden aika tulee? Ajattelun asteella on, mutta mitään ei tapahdu.

Kesämarjoja ja villalankaa

Jokos ne on mansikat pakkasessa vai vieläkö odotatte että jospa halpenisivat? Meillä pakasteltiin jo toista viikkoa sitten 3x5kg:n laatikollisia. Piti oikein punnita yksittäisiä mansikoita kun olivat niin suuria. Painavin oli 40g ja siitä seuraavatkin 35-36g. Laatu oli ihan täys kymppi. Kelpaa niitä talvella kaurapuuron kanssa maistella.

Onhan meillä tässä kotipihassakin semmonen pieni mansikkamaa, josta tuli kanssa aika hyvin mansikoita. Yksin kun keräsin, niin tunnin sain aina kulumaan. Vähän pienemmässä ajassa sitten perkasin.

Viimetorstaina olin ekaa kertaa mustikassa tänäkesänä. Vähänhän niitä on kun vertaa viimekesään. Täytyisi löytää joku kostea suonreuna, jos semmoisessa olisi kerättävää. Oli kyllä monenlaatuista, pientä ja suurempaa, kypsää ja raaempaa. Käsin keräsin kun se sopii paremmin mun vartalolle. Onneksi otin pienen korin, niin ei tuntunut niin pahalle kun en saanut kuin puolilleen.

Nyt odottelee niin iso urakka että taitaa mennä toinenkin tovi ihmetellessä. Se on jo jotain että sain valmiiksi tämän huivin kun on niin ohutta lankaa. En omista noita verhovaijereita, joilla joku näkyy pingottavan. Ukkoni osaisi kyllä tehdä semmoiset puurimat johon saisi nauloja lyötyä, mutta siitä on niin paljon vaivaa. Vaivaa siitäkin on kun tuolla lattialla könyää ja yrittää nuppineulojen avulla saada kaunista. Huivi on suorakaiteen mallinen, että senpuoleen helpompi pingottaa.

Sitten loppuun oikein väripläjäys. Näitä Zeldan lankoja ei voi muuta kuin hypistellä ja kuolata kun ovat niin kauniita.

Vaaleanpunainen pieni hartiahuivi

Iski viimeviikon puolivälissä hirveän inspiksen että joku pikainen huivi täytyy saada puikoille. Noissa pyöreissä pöytäliinoissa on usein niin kauniita malleja että niitä voi hyvinkin käyttää huivin malliksi.

Tästä lehdestä bongasin kaksikin pyöreän pöytäliinan mallia ja toisen niistä hyväksyin. Piti ottaa alkuun puolet luotavista silmukoista mutta joku meni pieleen kun ei tullutkaan puolikasta huivia. Tai no puolikas ja puolikas. Kyllähän se pingotettuna puolikkaan täyttää mutta suunnitelma oli toinen.

Lankana on Dropsin BabyAlpaca Silk ja lankaa kului 75g. Neulottu 3,5:n suorilla bambupuikoilla. Aika pieni tuli kooltaan, vain 38cmx100cm. Juuri sopiva tuohon niskaan, joka mulla aina palelee. Vähän oli hankalaa kun olen jo niin tottunut pyöröillä neulomaan ja nyt tuntui että aina otti johonkin kiinni nuo pitkät puikot. Reunaan neuloin muutaman kerroksen lisää jatkamalla tuota mallikuviota. Kun sain ohjeen selvitettyä, niin nyt voisinkin ottaa jotain ohutta huivilankaa ja suuret puikot, että tulisi harvempaa jälkeä.

Jossain välissä iltasella selvittelin vanhoja tikkuisia pellavalankoja. Ne kyllä pölisivät niin pahasti että sisällä olisi ollut ihan mahdoton niitä työstää. Muutaman vyyhdin otin ja vyyhditin uudelleen. Pellavahan on kuivana aika herkästi poikkimenevää, joten tuli paljon tuommoisia 15-20m:n pätkiä. Ihan hyvä olisikin selvittää loputkin jos meinaan niistä joskus jotain kutoa kangaspuissa. Aikaa meni ja olisi mennyt tupakkiakin jos polttaisin.

Nyt on sitten tullut suomennoskin siihen Dreambird-huiviin, että uskaltaa moni kielitaidotonkin tarttua malliin.