Maikell-pitsihuivi

Joskus vaan kestää jonkun työn saaminen esittelykuntoon. Tämä huivikin oli valmiina varmaan jo yli kuukauden mutta kun selkäni oli niin kipeä että siihen vedoten jätin pingotttamisen tulevaan aikaan.

Yhtenä iltana sitten päätin että nyt on se aika. Eihän tuossa huivissakaan sitä nuppineulojen laittamista ihan kauheasti ollut kun pujottelin suoria pitkiä puikkoja reunoihin. Vaati se silti jonkunmoista könyämistä lattialla ennenkuin reunat olivat suorassa.

Jotenkin olen alkanut tykkäämään noiden nyppyjen neulomisesta. Vaikka onhan siinä vaikeutta ihan tarpeeksi. Eri langoista onnistuu eritavalla. Jossain langassa olen käyttänyt apuvälineinä jopa parsineulaa ja virkkuukoukkua. Tämä lanka taisi sentään taipua pelkillä puikoilla.

Ohjeessa huivin reuna neulotaan irrallisena ja ommellaan sitten kiinni reunaan. Minä tein taas omalla tavallani eli keräsin silmukat reunasta pitkälle pyöröpuikolle ja neuloin siitä suoraan. Eihän tätä varmaan saisi kutsua Haapsaluhuiviksi kun en neulonut perinteisesti.

Lankana on siis ohuen ohut 1400m/100g 100% villalanka ja neuloin muistaakseni 3:n puikoilla. Lankaa meni 63g ja kokoa huiville tuli pingotuksen jälkeen 55cmx115cm.

Useampi pari lehtitossuja

Samalla sukkamallilla jatkan, vain lankatyyppi on muuttunut. Kädet eivät tykkää näin paksuista langoista mitä näihin sukkiin olen käyttänyt. Erilaista vääntämistä kuin ohuiden lankojen kanssa. Neuloin silti 2½:n puikoilla vaikka suositus olisi ollut jotain 3½:n luokkaa. Tuli aika tiivistä neulosta, suoraansanoen jumpuraa. No eipä mene varpaat heti läpi silmukoista.

Kahdet sukat neuloin valkoisesta Novitan Sukkis-langasta jossa on 40% villa/35% akryyli/25% polyamidi. Melkein samankokoiset, 85g ja 86g. Vaikka en itse oikein tykkää akryylilangoista niin kyllä tuossa langassa se ei tuntunut pahalta. Päinvastoin tuntu oli jotenkin silkkimäinen eikä varmasti pistele herkintäkään jalkaa.

Harmaissa sukissa ei erotu oikein mikään kuvio kunnolla. Lankana näissä K-Citymarketin tarjouslanka lokakuulta. En tuosta muuten olisi ollut edes kiinnostunut mutta Puikkomaisteri kehotti neulojia hakemaan hyvää italialaista sukkalankaa. Meidän "cittarissa" ei ollut kovin laajaa valikoimaa. Muistaakseni valkoista, mustaa ja kahta harmaata.

Koostumus tässä langassa on 75% villa/25% polyamidi. Sukkapariin meni 88g lankaa.

Tuossa nauhassa on yksi juttu johon lankean melkein joka nauhassa. Kun olen saanut neulottua i-cordina nauhan, niin jatkan sen toiseen päähän tuon lehden. Kun oikein toimessani neulon niin aloitan sitä toisen pään lehteäkin samantien. No eihän se millään onnistu niin että molemmissa päissä on lehti. Olen pujotellut hakaneulan kanssa nauhan sukanvarteen ihan vain silmukoiden rei'istä ja hyvä kun nauha mahtuu. Miten siis tuo lehti? Ei niin millään. Sitten vasta se toisen pään lehti poimien silmukat siitä nauhan päästä.

2 kertaa unisukat

Nyt jämähti tämä sukkamalli paikoilleen. Huomaa että alkaa joululahjaneulomukset olemaan ajankohtaisia. Tällä mallilla yhdet sukat neuloin alkuvuodesta.

Mallihan on Pinterestistä mutta siihen olemassaoleva ohje venäjänkielinen ettei ohjeesta apua ole. Enpähän sitä ohjetta kaipaile kun mallikuva oli niin selvä että siitä pystyy laskemaan kerroksia ja mallikuvio löytyy noista neulekirjoista useammastakin. Tykkään siitä kun ei tarvitse ohjetta lukea. Voi vaan soveltaa ja antaa mennä.

Lankana näissä molemmissa sukissa on 2-kertainen 70% lampaanvilla ja 30% kuvazkoirankarva. Tilasin lankaa yhdeltä koiranomistajalta tuolta fb:n eräästä neulontaryhmästä. Lankakuvakin oli jo niin pehmoisen näköinen että tilata piti vaikka yhtään ei olisi langoista ollut puutetta. Muuten ihan samanlaiset sukat mutta vähän eri kokoa. Ensimmäisten koko 37, lankaa kului 55g ja toisten 40, kulutus 70g. Neulottu 2½:n puikoilla. Muuta eroa ei ole kuin lehtikuvioiden määrä.

Miia-kintaat

Olipa urakkaa näiden kintaiden valmiiksisaamisessa. Kun selasin sitä Puikkomaisterin Lapaskirjaa niin tällä mallikuviolla olevat Miia-sormettomat hyppäsivät heti silmille. Vaan minä järkevänä ihmisenä suunnittelin heti että teen samalla kuviolla kintaat kun eihän tähän aikaan vuodesta tarkene pyörällä ajaa jos sormet ovat ilman suojaa. Minulla kun on muutenkin niin huono verenkierto käsissä ja jaloissa.

Sormettomien mallissahan peukalonpuolikas on tehty kiilalisäyksellä ja yksivärisenä. Minä jatkoin edellisissä neulomissani kintaissa hyväksi havaitsemaani peukalonmallia eli lisäsin silmukat tuossa peukalon syrjässä. Edellisen kirjoitukseni päätin siihen että jäin miettimään miten neulon peukalon että saan siitä samankuvioisen kuin koko kinnas. Kyllä moni asia yön aikana hautuu ja valmistuu. Kun illalla olin asiaa ennen nukahtamista ajatellut niin aamulla se visio oli valmis ja peukalo syntyi juuri niinkuin olin ajatellutkin.

Vaikka tuo mallikuvio näyttää monimutkaiselta niin ei siinä onneksi neulota kolmella langalla yhtäaikaa kuin yhdellä kerroksella. Minä kun en jaksa sitä lankadominanssia noudattaa niin aina on langat solmussa ja sekaisin mutta en siksi ole vielä koskaan joutunut lankoja katkomaan kesken neulonnan. Kyllä ne aina muuten on selvinneet.

Lankoina tässä viininpunainen Wollmeisen 100% merinovilla ja vihreä ja pinkki 100% alpakka. Neulottu siis 2:n ja 2½:n puikoilla mutta 3:n puikot olisivat olleet kohdallani sopivammat kun käsialani on tiukanlaista. Kinnaspari painaa 73g.

Kädenlämmittimiä tarvitaan nyt

Nyt on se edellisen kirjoituksen alussa mainitsemani huivi ollut valmiina muutaman päivän mutta ei saa pingotukseen. Selkä on niin ärtsy etten sitä viitsi enää enempää ärsyttää lattialla konttaillen. Kun en ole niitä pingotusrimoja ukoltani saanut. Hänellä on iskenyt hirveä siivousvimma autotallissa. Milläs siinä enää mitään mun rimoja ehtisi väkästämään. Sitten kun tulee kylmä niin sitten ei tarkene autotallissa mitään semmosta tehdä mitä paljain käsin muuten. No ei noita huivejakaan ihan joka kuukausi tarvitse pingotella. Laitan ojennukseen sitten kun selkä antaa myöden.

Tämän kinnashankkeen kanssa olen puolenviikkoa nyhrännyt. Mallihan on Puikkomaisterin Lapaskirjasta Miia-sormettomien mallikuviolla. Tykkäsin kuviosta heti kun sen ekakerran näin. Ohuet langat vaatii tämä malli ja pienet puikot. Alotin 2:n puikoilla nutta piti vaihtaa 2½ tuossa ennen peukalokiilan aloitusta. Ranne saa ollakin tiukka mutta tuntui peukalon kohdaltakin aika jämptiltä että jouduin purkamaan muutaman rivin. Sehän miulta onnistuu, meinaan purkaminen.

Kirjan mallissa peukalokiila on erilainen ja pelkästään yksivärinen. Minä taas tykkään että täytyy olla samanlainen kuin koko kinnas ja teinkin lisäykset syrjään. Nyt on enää yksi ongelma että miten saan kerroksenvaihtokohdan muualle kuin keskelle peukaloa tuohon päälle. Sitä vielä illalla mietin ennen nukahtamistani. Ajatus on valmiina mutta toteutuksesta en sitten tiedä.

Ilona-lapaset

Ei meinaa millään tulla valmista kun on pitsihuivi viimekerroksellaan eli päättelyä vaille. Päättelykin vielä menee mutta se pingotus on sitä vihoviimeistä hommaa. Ottaa selkään ja ottaa polviin se nuppineulojen tikuttelu.

Nämä kintaat on vielä esittelemättä vaikka valmistumisesta on toki aikaa. Puikkomaisterin blogissa on kuva ollut esillä jo hänen Lapaskirjan ilmestymisestä lähtien. Kirjassa kuvaa ei ole kun siellä on samalla kuviolla olevat Ilona-sormikkaat ja -kämmekkäät. Testineuloin nämä Ilona-lapaset vaikka tuo lankojen väri ei oikein sovi mun värimaailmaani.

Langat ovat Lana Gatton ja ihanan pehmoisia. Vaaleanruskeassa vyötteessä 60% merinovillaa ja 40% kamelinkarvaa ja tuossa kirjavassa 50% alpakka ja 50% merinovilla. En nyt sitten yhtään muista kumpi lanka on kumpaakin kun vyötteet ovat pussissa erillään loppulangoista. Kintaat painavat 70g ja neulottu niinkin suurilla puikoilla kuin 3,5 ja 4.

Vielä kuva kaktusrivistöstäni. Osa teki kukkia jo elokuussa ulkona ja nyt sitten sisällepääsyn jälkeen enemmän.

edit. Tarkistin Puikkomaisterilta noiden lankojen ja vyötteiden paikkansapitävyyden ja oikein olivat tuossa kuvassa. Tummanruskea kamelia ja harmaa alpakkaa.

Koirankarva- ja lampaanvillakintaat

Tuolla kun seikkailee Pinterestin puolella niin aina tarttuu silmiin jotain sellaista että hetikohta täytyy saada puikoille. Tämä malli on oikeasti Ravelryssä maksullisena ohjeena mutta löysin tuon kaaviokuvan yksinään ja enhän minä muuta tarvitsekaan. Silmukkamäärän voi määritellä langan mukaan ja valita puikot. Peukalon mallipiirrosta en löytänyt kuin vasta eilen ja se oli jo myöhäistä kun olin peukalot neulonut ja langat katkaissut.

Kaaviokuvan alla oli pari erillään olevaa pienempää kaaviota ja luulin että ne olisivat olleet rannekkeen tekoon. Ihmettelin vain että kovin on pienet silmukkamäärät ja tulee tosi tiukka ranneke kun on vielä kirjoneuleesta kysymys. No aloitin kuitenkin sillä silmukkamäärällä ja lisäsin silmukoita ennenkuin alkoi peukalokiilan teko. Tykkäsin jotenkin tuosta peukalomallista kun lisäykset tulevat tuossa sivulla. Sekin hyvä puoli vielä että voi pitää molemminpuolin, niin kuluu tasaisesti. Yleensähän kämmenpuoli menee rikki kovassa käytössä ja käden selkä jää ehjäksi.

Eipähän mene lumi kintaaseen, on niin tiukka ranteesta. Kyllä se venyy kun hetken käyttää. Harvoin tulee sopivat kintaat sormien puolesta mutta tässä mallissa oli pituutta tarpeeksi eikä yhtään liikaa.

Tilasin tuolta fb:n puolelta jostain neuleryhmästä tätä valkoista lankaa jossa on 30% kuvaszkoiran karvaa ja 70% lampaanvillaa. Sukkina ei varmaan kestäisi kulutusta mutta kintaat on eri juttu. Punainen lanka on Zeldan käsinvärjäämää Pirtin Kehräämön 100% kampavillaa. "Hulda Huoleton" on tuon punaisen langan nimi. Yhteispaino kinnasparilla on 62g ja neuloin 3:n puikoilla.