Pari kesäpuseroa viskoositrikoosta

Saumurilla on kiva surruutella silloin kun se toimii. Nyt toimi ja sain ommelluksi pari puseroa joihin kangas on ollut ostettuna jo muutaman vuoden. Yhtään ei olisi ollut tarvetta tällekään pätkälle jossa oli 1,30m viskoositrikoota ja hintalappu näytti jotain 5€. Harvoin edes uskallan paikallisessa Eurokankaassa poiketa kun pelkään että sieltä joku ihana kangas lähtee mukaan. Nämä kaksi luomusta siitä syntyi. Lyhyempi versio pidemmillä hihoilla menee marjakaverilleni. Pidempi tunikamittainen lyhyillä hihoilla jää itselleni. 

Kun löytää yhden kaavan joka sopii itselle ja muillekin jotka ovat samaa kokoa niin se täytyy pitää visusti tallessa. Tämä kaava on SK 2/1998 ja kiinteä t-paita pitkälle naiselle. Olen tosiaan monet tunikat ommellut kaavalla ja aina onnistuu. Kun vyötärön kohdalla on vähän kaarevuutta niin tällainen suora pötkökin näyttää muodokkaammalta. Kaavassa on lyhyet hihat ja pyöreä pääntie. Molempia olen muokannut itselleni sopivaksi ja kankaan joustavuuden huomioonottaen.

Marjakaverin pusero

Niin jämptisti oli kangasta että pääntien kaitaleet leikkasin ihan pystysuuntaisesti kankaan reunasta ja joustavuudesta johtuen ompelin sen nurjalle kääntyvän reunan käsin kun epäilin että kone ei olisi sitä suosiolla ommellut vaikka Bernina onkin. Tykkään käsinompelusta ja monta kohtaa saakin niin helpommin kuin väkisin koneella yrittäen. Ns. harsiminen jota koulussa paljon harrastettiin kappaleiden yhteenlaitossa ennen koneompelua, niin ei ole mulle oikein mennyt perille. Nuppineulat pitää riittää korvaamaan sitä harsimista.