Juhannussiivoa ja muutakin hommaa

Vielä menneen juhannuksen muisteloita. Piti tuo tekemäni ryijy viedä talvella jo hankeen puhdistautumaan mutta eipä se itsekseen tuolta olohuoneen seinältä mihinkään liikkunut. Nyt kun muutenkin yritin jotain juhannussiivon tapaista tehdä niin ukkoni sanoi että nostetaanpa se ryijy ulos ja hän virittää telineen sille että saa pölyt puhallettua pois. Tuo letku ei siis ole vesiletku vaan paineilmaa. Ei ryijyssä muuten enempiä pölyjä ollut vaikka vuodesta 2006 on seinällä roikkunut. Yläreunaan vähän oli kertynyt.

Sitten pitikin jo mennä hetkeksi riippukeinuun huilaamaan. On juuri sopiva väli tuossa omenapuiden sijainnissa ja varjoa tarpeeksi vaikka aurinko miten porottaisi.

Ainainen epäsopiva homma on tuo grilliritilän pesu grillauksen jälkeen. Meillä kun yleensä pestään ritilä jokaisen grillauksen jälkeen. Ei noita grillauksia niin montaa kesässä ole kun ollaan ukkoni kanssa kahdestaan mutta nyt juhannuksena olivat puolet lapsista käymässä kotona niin piti grillata. Meillä on se grilli aika iso joten tuo ritiläkin on läpimitaltaan niin suuri ettei se mahdu edes astianpesukoneeseen saati keittiön altaaseen. Viimekesänä jo ukkoni keksi että polkupyörän vanne josta on poistettu keskiö ja pinnat on juuri sopiva ritilän kokoon nähden. Siihen vaan halkaistu turvesäkki niin saa ritilän helposti likoomaan ja pestyä hetken kuluttua.

Tänäkesänä on taas noiden sormustinkukkien vuoro kukkia. Ei ole joka vuosi yhtään näkyvissä mutta sehän onkin 2-vuotinen niinkuin joku mua valisti. Ne on tosi kauniita vaikkakin myrkyllisiä. Eipähän ole pieniä lapsia  kotona jotka menisivät kukkia käsittelemään että antaa kukkia.

Tällaiset itsestään kylväytyvät lajit ovat juuri sopiva kun en ole mikään niin ahkera puutarhaihminen. Kaikki lajit jotka itsestään ilmestyvät ja ovat kauniita niin sopivat mun puutarhaani. Nämä keltaiset päivänkakkarat piristävät pilvisen päivän.