Ketunpäitä rivissä

Yhdelle onnelliselle jälleen omasuunnittelemat kettusukat. Onhan noita erilaisia ketunpäitä kun googleen laittaa että kettusukat. Olen ilmeisesti muutellut tuota ketunpäätä niin etten samanlaista löytänyt vaikka oikein hakemalla hain. Pohjakuvio on Fair Islen neulemallit-kirjasta. Piti etsiä saman silmukkamäärän korkuinen kuvio kuin ketussa on.

Aika hidastahan se on tuo kirjoneule mutta niin paljon mielekkäämpää kuin pelkkä sileä neule. Valkoiset osat kirjon aina heti kun olen saanut seuraavan ketunpään ensimmäisen kerroksen alkuun. On helpompi kirjoa kun saa käden sisään avonaisesta kärkipäästä. Toivottomalta tuntuisi aloittaa kirjominen vasta kun sukat jo olisivat valmiit. Otan yleensä oikein laiskansiiman eli ainakin 2,5m pätkän neulaan lankaa ettei tarvitse niin usein ottaa uutta pätkää ja päätellä. Neulana on kanavaneula joka on juuri sopivan tylppä ettei halkaise lankoja.

Ensimmäiseen pariin kun suunnittelin noita ketunpäitä niin varresta meni isompaankin jalkaan vaikka oli vaan 6 kettua leveydessä. Olisi ollut helpompi jakaa silmukat kantapäässäkin mutta niinkuin niissä ensimmäisissä sukissa kävi niin kantapään kohdalta ei sillä silmukkamäärällä mennyt mun omaan 40 jalkaan. Taas jos olisi laittanut 8 kettua leveyteen niin olisi tullut leveyttä liikaa. Onhan tuossa säätämistä kun jakaa kantapässä silmukat niin että päälipuolelle tulee kuitenkin kokonaiset ketunpäät. Tein jaon niin että kantapäähän ja pohjaan tuli vähemmän silmukoita ja tasasin niitä ennen kärkikavennusta.

Lankaa meni sukkapariin 76g. Valkoinen kirjontalanka on Fabelia. Neuloin resorin ja kärjen 2:n puikoilla ja välin 2½:n. Tuo Steppi on kyllä niin ohutta että olisi voinut neuloa koko sukan 2:n puikoilla vaikka kirjoneuleesta onkin kyse. Olen aina näihin päiviin ollut enemmän tiukan neuloja mutta nyt tuntuu että alkaa tiukkuus hellittää kun ikää tulee tarpeeksi.