Huovutusneulalla töpöttelyä

Yksi pitkäaikanen "rojekti" saatu päätökseen tänäaamuna. Olen näiden tossujen korjausta aloittanut jo alkuvuodesta eli ihan tammikuussa. Tossut itsessään ovat jo niinkin vanhat että olen niistä blogikirjoituksen tehnyt tuonne vanhaan blogiini Vuodatuksen puolelle lokakuussa 2009.

Kun päästää reiät niin suuriksi ettei niihin auta enää oikein mikään niin helpommalla olisi päässyt kun olisin heittänyt roskikseen suoraan. Vaan välillä iskee se nuukuuden maksimointi ja sitten käy näin. Nuo paikkatarvikkeet on otettu toisista tossuista jotka olivat samassa kunnossa. Paikkasin ensin pojan tossuja ja lopuilla nämä omani. Ei jäänyt niistä tossuista enää mitään jäljelle kun kaikki ehjät kohdat käytin. Nahkapohjat alunperin olisivat varmaan pelastaneet tossut noin suurilta rei'iltä mutta tuskin sisäpuolella olisi enää ollut kuin pelkkä nahka.

Napinläpipistoilla ompelin nuo paikat kiinni ohuella villasekoitelangalla. Nurjan puolen sitten töpöttelin huovutusneulalla vaikka nopeammin olisi ne repaleiset reunat saanut ommeltua. Tulipahan nyt harjoiteltua sitä kuivahuovutusta kun märkähuovutuksen jo osaan. Huovutusalustana oli tuollaisia torvia joita ukkoni antoi kun kyselin jotain mitä vasten voi pistellä.

Huovutin sydämen tuohon toisen tossun kantapään kohtaan. Tämä päivähän on maailman sydänpäivä 29.9 #pukeudupunaiseen