Keskeneräisiä vallan monta

Nyt on aloituksia enemmän kuin laki sallii. Noissa punaisissa ja vihreissä aloitin varpaista neulomaan kun se edelleenkin tökkii tuossa kantapään kohdalla. Jospa harjoittelu tekisi, no jos ei nyt mestaria niin ainakin semmoisen kantapään ettei aina tarvitsisi mistään ohjeesta lukea.

Junasukan aloituskerä oli vain 25g joten ei ihan taida saada molempia sukkia sitä. Onneksi on vielä toinen kerä varastossa ettei tarvi erilaista kärkeä neuloa. Puikot on kakkosen pienet sormikaspuikot. Vähän meinaa kämmeneen hukkua koko puikko mutta eipä vie paljon tilaa kassissa.

Tuosta valkoisesta vanhasta markka-ajan pv-langasta olen neulonut nyt muutaman lappusen eri neulemalleilla joita löytyy Pinterestistä ja noista kotona kirjahyllyssä olevista neulekirjoista. Jospa joskus valmistuisi jonkunlainen sängynpeitto erilaisita paloista. Olen yrittänyt silmukkamäärän pitää samana vaikka ei se takaa sitä että pala olisi aina samankokoinen. Pitsi ja palmikko kun käyttäytyy ihan eri tavalla. Toinen leviää ja toinen vetää kasaan.

Marjut edellisen kirjoituksen kommenteissa kyseli että jäikö Snurressa lankojen hiplailuasteelle. No ei ihan jäänyt. Vielä nuo kerät johonkin koloon mahtuu. Olisihan siellä ollut vaikka mitä ihanuuksia mutta otin järjen käteen. Olisin enemmän kaivannut vielä semmoisia keriä tuota JAWOLL-lankaa missä olisi ollut mun lempivärejäni, vihreää ja vaaleanpunaista mutta olivat kuulemma loppuneet. Ilmeisesti siis jonkun muunkin lempivärit.

Olen nyt selaillut tätä Puikkomaisterin sukkakirjaa ja kyllä se saa iloiselle mielelle. Siellä on huisin hienoa juttua ja iloisen värikkäitä mallikuvioita ohjeiden lisäksi.