Tätä huivia tein kuin Iisakin kirkkoa. Ohut lanka 100g/800m ja pienet puikot 2 niin ei alkanut valmistua olleenkaan. Täytyy sanoa etten sitä kokoaikaisesti tehnyt vaan jonakin välityönä kun tuo sileä osuus ei vaatinut mallin seuraamista. Välillä oli monta kuukautta ihan koskematta. Nyt syksyllä ajattelin että valmiiksi on neulottava tai sitten se jää kokonaan unholaan.
Aloitin taas keskeltä niskasta neulomalla jonkun pätkän kolmella silmukalla ainaoikeaa ja poimin silmukat toisesta reunasta ja molemmista päistä sitä pätkää. Sitten aloitin sileän neuleen ja lisäsin silmukoita koko ajan molemmassa reunassa sekä oikealla että nurjalla puolella. Jonkun 10 kerroksen välein lisäilin keskiosassakin ehkä noin 15 silmukan välein aina yhden silmukan. En pitänyt mitään tarkkaa lukua kerroksissa enkä ihan silmukoissakaan.
Vaikka niin lisäilin silmukoita niin näytti siltä että niskan kohtaa tulee vaan iso kyttyrä ja huivi kaartuu ihan väärään suuntaan. Tein sitten radikaalin päätöksen että päättelin reunan kun huivi näyttää sopivan kokoiselta ja poimin silmukat reunapitsiä varten ihan väärästä reunasta. Joskus on tehtävä sellaisia päätöksiä mitä ei aluksi edes ajatellut. Huivi on siis periaatteessa käännetty ihan väärinpäin. Kun se niska-aloitus lisättyine silmukoineen kokonaisuudessaan ei tuottanut oikeaa tulosta niin tehdään sitten toisinpäin. Eikä tämä juttu ollut ensimmäinen kerta kun näin käy, eikä varmaan viimeinenkään. Näin käy kun yrittää osata enemmän mitä osaa. Lankana siis SCHOPPEL Laceball 75% villa/75% polyamidi. Kulutus 77g ja huivin koko 40cm x 120cm.
HIeno huivi! Aivot tykkää luovista ratkaisuista, vaikka tyläitä ne välillä on.
VastaaPoista