Lahjaneuleita ja kevättöitä

Toisinaan tulee jotain valmiiksi vähän enemmänkin. Kun on tilaustöistä kyse, niin täytyy yrittää säädyllisessä ajassa toimia.

Tämä huivi ja kämmekkäät ovat siis lahja kansalaisopiston englanninkielen opettajallemme. Huivihan on Annis ja olen yhden samalla mallilla olevan vuosi takaperin jo neulonut. Siis tämä meni jo rutiinilla, jopa nypytkin. Yritin muistaa jättää ne nyppylangankierrot tarpeeksi löysiksi ja onnistuinkin melkein. Yhtään en tarvinnut virkkuukoukkua avuksi niinkuin vielä viimekeväänä. Huivin neuloin 4:n pyöröillä. Kolmosetkin olisivat riittäneet. Tuli vähän harva kun lanka oli ohutta. Lankaa meni 43g.

Kämmekkäät tein sitten vain ihan omalla mallilla. No tuon päällyspuolen kuvion nro 203 otin kirjasta Kauneimmat Neulemallit: Lesley Stanfield. On oikein luottokirjani. Sieltä löytyy vaan niin usein sopiva mallikuvio niin sukkaan, kintaisiin, myssyihin ja vaikka villatakkiin. Kämmekkäät neuloin 2½:n puikoilla ja tein intialaisen peukalokiilan. Lankaa meni 22g.

Sitten se toinen tilaustyö. Nämä sukat ovat toisinto omista maaliskuussa neulomistani. Näissä vain vähän lyhyempi varsi kun en arvannut pidemmällä tehdä vaikka lankaa sitten jäikin tähteeksi 11g. En ole vielä niin harjaantunut varpaista aloitettuihin sukkiin että sieltä aloittaisin. Ihan perussukat jälleen kun lanka on itsessään jo kaunista. Sukkaparin paino 42g ja neulottu 2½:n puikoilla. Ihan uusilla hiilikuituisilla, mutta en oikein tykännyt. Se kärjen metallin ja hiilikuidun yhtymiskohta otti jotenkin kiinni ja jarrutti. Ei joka puikossa, mutta vannon noiden koivuisten nimeen. Onhan nämä hiilikuituiset varmat silleen etteivät taipuile ja katkeile, mutta jäävät kyllä varapuikoiksi.

Tänään tehtiin yksi suuri urakkatyö, joka olisi pitänyt tehdä jo muutama vuosi aiemmin. Tuossa seinän vieressä on jo edellisten asukkaiden toimesta istutettu vuorenkilpeä. Me ei olla sille mitään tehty, paitsi kesällä ne kuivuneet kukkarangat otettu pois. 18 vuotta ovat siinä oman onnensa nojassa kasvaneet ja levinneet niin että ei ollut kuin pieni käytävä enää kävellä. Tuo sammaloitunut osa tuossa kivetyksessä oli se käveltävä osa. Onneksi ei ollut luminen talvi. Kapeimmallakaan lapiolla ei olisi saanut polkua tehtyä ilman että olisi lehtiä tullut mukaan.

En sitten tiedä lähtevätkö kasvuun. Ei tuohon suora auringonpaiste pääse vaikuttamaan kun on talon pohjoispuolella. Meinaan että paistuisivat heti kevätauringossa. Suuri kuorma tuli niistä kuivista ja tuoreista lehdistä ja varsista.