lauantai 24. marraskuuta 2012

Revontulet loimuaa

Tässä toinen pari kintaita tämän syksyn Tumpputupaan. Näitä olikin taas helppo neuloa kun mallikuvio itsessään oli helppo. Olen PURO-lankoja aina silloin tällöin ostellut ihan vaan siksi kun värisävyt ovat niin kauniita. Se on sitä ikuista hamstrausta, missä melkein joka langalle on visio siitä mitä mistäkin olisi kiva neuloa. Joskus vaan ei millään ehdi kun pukkaa jo uutta mieleen.
Vaikka saman värierän kerät näyttävätkin päällisin puolin samanlaisilta, eihän ne sitä ole. Aloitin siis yhdestä kerästä ja pääsin tuohon kohtaan johon olen noita pisteitä piirtänyt. Siihen katkesi lanka ja seuraavaksi olisi tullut tuota kerän päällä olevaa oranssia. Jotenkin soti mun värimaailmaa vastaan jatkaa siitä vaan suoraan. Purin koko kerän ja tulin siihen tulokseen että otan sen oranssin pois ja jatkan jollakin violettiin paremmin vivahtavalla pätkällä. Toisessa kerässä ei ollut ihan samansävyisiä pätkiä ja jouduin sitä pätkimään vielä enemmän.
Neuloin taas vaihteeksi tuon intialaisen peukalokiilan. Se vaan tuntuu niin helpolta neuloa ja kinnas istuu hyvin käteen.
 Yleensä en ole noin tarkka sen suhteen mitä kerästä tulee, vaan annan mennä tuurilla ja hyvin on mennytkin noissa pätkävärjätyissä ohuissa sukkalangoissa.

Kahdesta kerästä jäi siten tähteeksi aika sekalainen pätkäkasa. Kintaille tuli painoa 65g ja neuloin nelosen puikoilla vaikka vyötteessä oli suositus 5-6. Ajattelin että tulee liian harvat jos noin suurilla neulon. Jos olisi ollut tarkoitus huovuttaa kintaat, niin sitten varmaan olisikin pitänyt neuloa suuremmilla puikoilla.
Mallikuvio oli mukava neuloa vaikka apupuikkoa tarvittiinkin tuossa palmikossa. Siitä onkin kauan aikaa kun olen viimeksi palmikkoa neulonut. Ettei vaan olisi niinkin kauan kuin 40 vuotta. Silloin neuloin useammankin palmikkovillatakin.

13 kommenttia:

  1. Kauniit värit! Ehkä tuo oranssi olisi ollut liikaa erottuva.

    VastaaPoista
  2. Peukalokiilan neulominen säväytti, sillä kokeilin lapasen tekoa viikolla ja peukalo on mulle, isosormiselle, värkkäämisen paikka ja nyt pitäisi löytää itselle sopivin malli.
    Näiden kauniiden lapasten innoittamana siis kokeilen löytää ohjeen peukalon toteutukseen.

    VastaaPoista
  3. Kiva mallineule noissa lapasissa :) Hirmu työn olet tehnyt värien täsmäämisessä. Minä en ikinä viitsi, vaan teen juuri sillä värillä mitä sattuu tulemaan :D

    VastaaPoista
  4. Kauniit lapaset! Mä en ole vielä saanut ainoitakaan valmiiksi tumpputupaan, monet on vartailla kyllä... saa nähdä valmistuuko, ei nyt oikein kumminkaan lapastuta, tekisi mieli askarrella ja pikkusia huiveja neuloa :)

    VastaaPoista
  5. Kauniit lapaset. Uusi juttu tuo intialainen peukalokiila, sitähän täytyykin kokeilla.

    VastaaPoista
  6. Kylläpäs tulikin kauniit lapaset!

    VastaaPoista
  7. Aivan ihanan väriset vanttuut ja kuvio on kaunis..siis komeat ovat vanttuut =))
    Alenpana on myös tosi kauniit vanttuut.=D
    Minullakin on vantuskausi meneillään, vaikken pidä itseäni oikein vanttuiden tekijänä...

    VastaaPoista
  8. Kauniit ovat. Just kaverin kans ihmettelimme näitä Novitan vanhoja puro-lankoja, kun niissä oli tosiaan niin poikkeavia värejä kesken kaiken. Itsekin olen tätä pätkimistä harrastanut, mutten sentään ole raitoja ainakaan aina täsmännyt. Ja monesti, kun koettaa oikein, ei ne silti asetu kohdilleen. Kyllä noilla sun vanttuilla kehtaa lähteä asioimaan! :)

    VastaaPoista
  9. Kävin pitkästä aikaa ihailemassa sinun kauniita kirjolapasia.
    Kivan näköinen on palmikkokuviokin.

    VastaaPoista
  10. Blogissasi on ihania lapasia. Tämäkin väri on tosi namuja tuota peukaloa täytyy kokeilla. Kiitti vaan vinkistä ja vierailusta kahvitähtien pariin. Kahvitähtien tekeminen tuntui ensin haastavalta mutta siinäkin harjoitus tekee mestarin.

    VastaaPoista