Vaaleanpunaisia unelmia

Nyt täytyy tikusta tehdä asiaa että olisi jotain kirjoitettavaa. Niinkuin noista pilvistä esimerkiksi.

Ei tässä nyt muutenkaan ole unelmille oikein aikaa. Penkkarit lähestyy ja pojan puku on vielä ihan alkutekijöissään. Mallikuvat on tiedossa mutta minusta ei meinaa olla niiden unelmien toteuttajaa. Tiedän että pystyn melkein mihin vain ompelun saralla mutta nyt tökkii pahasti.

Neulominen on sitäpaitsi paljon hauskempaa, eikä ollenkaan niin aivoja rasittavaa kuin tuo puvun suunnittelu. Nuorimmaisesta lapsestamme on kyse tässä tehtävässä. Onneksi voidaan käyttää yhtä edellisen penkkarilaisen puvun osaa vaikka hän olikin tyttö.

Viimelauantaina käytiin kirpparilla saalista hakemassa eli musta miesten iso nahkatakki ja jokuset risat tyttöjen nahkasaappaat. Kaikki mistä vaan nahkaa irtoaa ja siitä isosta takista saa vaikka mitä tehtyä.

Loppuun laitan erään projektin jota neulotaan tuolla fb:n puolella porukalla eli salainen huivi. Lankana taas ihana Zeldan värjäämä Pirtin kehräämön 100% kampalanka. Huivi tuossa vasta puolimatkassa ja luulen että lankani loppuu ennenkuin huivi on valmis. Varastoistani löytyy varmaan samaa sävyä lankaa vaikka ei ihan samaa laatua, mutta reuna saa olla olla sitten erilainen.

Pinkinpunainen kauluri

Olenpa näemmä päässyt oikein vauhtiin näiden kaulureiden neulomisen kanssa, kun jo toinen valmistui. No eipä tässä mistään huikeasta vauhdista liene kyse kun se edellinen valmistui marraskuun lopulla.

Olen elämässäni omistanut yhden kaulurin, joka on jostain tuolta 70-luvulta. Kirkkaanpunainen kaupasta ostettu akryylikauluri. Ihan se on ehjä vieläkin, mutta tiukka kaulan kohdalta ja tuo akryyli jotenkin tökkii lankana. Aikansa kutakin, enhän sitä ole enää vuosiin pitänyt. Enkä tiedä osaanko minä kauluria pitääkään kun olen tottunut kietaisemaan huivin kaulaani. Sen saa muotoiltua moneen muotoon ja höllättyä välillä jos alkaa liikaa kuristamaan kurkusta. Sitä näin vanhemmiten tulee kaikkia tuntemuksia.

Ohjetta otin tuolta Dropsin ehtymättömistä varastoista. Mallin nimi Buttercream DROPS 137-13. Mallikuvio itsessään oli minulle jo entuudestaan tuttu. Samalla kuviolla olen neulonut suorakaiteenmuotoisen huivin joskus 15 vuotta sitten.

Koska käyttämäni lanka oli eri kuin ohjeessa mainittu ja vähän paksumpaa, niin lankahan loppui kesken kun minulla oli sitä vaan kaksi kerää. Neuloin 3½:n puikoilla. Eipä tuo haittaa, johan kaulurille tuli korkeutta ihan tarpeeksi. Eikä sitä pysty kukaan sanomaan että olet lopettanut väärään kohtaan.

Punainen, olkoon sitten oranssiin tai siniseenkin vivahtava on sitten vaikea kuvata mutta semmonen hempeä pinkinpunainen on lanka ja olen sen joskus Tallinnasta ostanut. Eipä silloin ollut ajatusta miksi lanka haluaa ja värin vuoksi olen sen varmaan ostanutkin.

Kuplakintaat

Pääsinpäs minäkin tähän jälkijunaan eli sain neulottua ensimmäiset kuplat. Keräilin erinäisiä kikkoja tuolta fb:n puolelta, että miten helpoimmin saisi tehtyä.

Tuo karvainen lanka on Teddyä eikä ollut sieltä helpoimmasta päästä neulottava. Sitä oli joku kuitenkin käyttänyt toisena lankana ja niinhän sitten minäkin. Kun ei siitä oikein mitään muutakaan osannut tehdä. En tiedä miksi sitä yleensä olen edes ostanut kun ei vaan miellytä. Nuorempi tyttö neuloi kaulahuivin pienenä, mutta minä en ole neulonut ennen näitä kintaita kyseisestä langasta mitään. Onhan siinä osa villaa, mutta nuo karvat on kyllä tekokuitua.

Värit on näissä kinnaskuvissa jonkunverran pielessä mutta mitäpä ne muutakaan voisi olla tällaisilla valottomilla pilvisillä päivillä. Teddy on sitä beesväristä ja tumma lanka luonnonmustaa 100% villaa. Vihreä pyyheliina heittää noihin kintaisiinkin vihreän sävyn.

Kai ne kuplilta näyttää, mutta laitoin tarkoituksella toisen kintaan nurinpäin että näkyy sekin puoli. Joku jossain esitteli kanssa nurjaa puolta mutta se oli ihan erilainen. Alkuperäinen ohjehan on Neulovan Nartun blogista. Kait se vielä täytyy toiset vääntää joistain kauniimmista langoista. Painoa kinnasparilla 107g ja neulottu 4:n puikoilla.

Piti ottaa kuva tästä inkivääristäkin kun on niin kivan mallinen. Minulle tulee mieleen semmonen vuohipukki kun vähän mielikuvitusta käyttää.

Joulusta senverran että meillä se vielä on jouluvalot sekä sisällä että ulkona. Tämä kuusi on kiivennyt kaksipuolisen pihakeinun päälle. Sieltä se näkyy kauas, eikä tarvitse niin pitkä kuitenkaan olla. Hyvin kun on kiinnitetty sekä kuusi että valot siihen, niin eipä myrskyssäkään irronneet.

Joululahjaneuleita

Joulunpyhinä kun oli aikaa, niin sain jotain valmiiksikin. Noita tossuja on tullut neulottua toinenkin pari, siis useampia pareja vaan huovutus tahtoo kestää. Kysyin tosiaan vanhemmalta pojaltani että kelpaako hälle joululahjaksi huopatossut, niin kelpasi. Pari päivää sitten iskin koneeseen ja jännäsin että tuleeko sopivat.

Minä kun neulon tossut pari numeroa pienemmillä puikoilla mitä langan vyötteessä suositellaan. Eli nelosen puikoilla kun tykkään tehdä tiiviimpää neulosta. Kyllähän ne tossut koneesta otettaessa olivat aika pienet ja luulin jo että epäonnistuivat mokomat. Kun niitä aikani venyttelin ja oli mallijalatkin kotona eli poikani, niin tulihan niistä ihan sopivat. Olen omissa tossuissani huomannut että ajanoloon käytössä vielä vähän löystyvät.

Pojalla on vähän isompi jalka kuin minulla, niin meni vähän toista kerää lankaa yhteen tossuun. Noista pienemmistä tossuista kun on jäänyt vähän jäljelle, niin niillä on ihan hyvä tehdä tuo kärkikavennus.  Sävyt kun kuitenkin natsaavat aika hyvin vaikka ovatkin erinimisiä keriä. Neuloin 4:n puikoilla ja lanka on Novitan Puro Ruska.

Toinen neulomus mikä valmistui kanssa tässä pari päivää sitten olivat nämä vanhemman tytön poikakaverin kintaat. Ensin meinasivat tulla liian pienet ja kun tein omiin käsiini sopivat ja kastelin huuhteluainevedessä, niin venyivät melkein liian pitkiksi. Käytössä kyllä tahtovat tuollaiset 100% villalangasta neulotut vanuuntua ja kutistuakin jonkun verran. Sanoinkin että nyt pitäisi tulla lunta että pääsivät oikein lumisodassa vanumaan. Kielsin kyllä nokisen lumen kanssa peuhaamisen.

Mallihan on mulle tuttu eli hunajakenno tuossa selkämyksessä ja intialaisella peukalokiilalla. Lisäsin yhden silmukan jokatoisella kerroksella.  Kärkikavennuksen tein nauhakavennuksena että pystyin jatkamaan kennoja melkein kintaan kärkeen.

En taaskaan kirjoittanut muistilapulle että kuinka monta silmukkaa ja millä puikoilla. Tein molempia yhtäaikaa, ettei tarvinnut muistella sen enempää silmukkamääriä kuin lisäyksiä ja kavennuksiakaan.

Oliskohan ollut 11s puikolla kun tuo hunajakennokuvio on 22s. Puikot taisivat olla 3:n ja lanka on äitini lampaiden villoista lähtöisin.

Joulutunnelmia

Toivottelen näin kaikille blogiani lukeville ja muillekin piipahtelijoille. Muistakaahan välillä antaa vatsan levätä kaikkien joulumässäilyjen lomassa. Nautin ajatuksesta että muutamaan päivään ei tarvitse käyttää aikaa ruoanlaittoon vaan voi hyvällä omallatunnolla ottaa puikot ja lankakerän ja ihastella teidän muiden samankaltaisten kauniita käsitöitä.

Lörppäpiponi mun

Nyt se on valmis se mun lörppäpiponi vaikka ei se omassa päässä noin kaunis ole kuin tuon mallipään.

Malliahan tuossa ei enempiä tarvi kuin luo silmukat, neuloo 1o, 1n-resoria muutaman kerroksen ja sen jälkeen suoraa ja kaventelee päälaella osan silmukoista ja loput suppuun. Lankana Almasta ostettu Dropsin ALPACA SILK, 77% alpakkaa ja 23% silkkiä. Kerässä lankaa vain 25g ja kaiken sain kulutettua kun virkkasin vielä tuon kukkasen. Olisi saanut sekin olla vähän suurempi ja löyhempi, mutta sitten olisi pitänyt jo aloittaa toista kerää.

Tiedä vaikka laittaisin tämän pipon toiseksi arpajaisteni palkinnoksi, jos voittajille kelpaa.

Niin muistakaahan se arvonta, voimassa 20.12 keskiyöhön asti. Arpajaiskommentit vain edelliseen kirjoitukseen.

Kuvaton kertomus

Jäi tuo tossuprojekti päällensä mutta en saa lykättyä niitä koneeseen huopumaan. Kaksi paria on sitä vaille valmiina ja kolmatta aloittelin. Kysyin vanhemmalta pojaltani että kelpaako joululahjaksi semmoset varrettomat huovutetut tossut. Sanoihan tuo kelpaavan.

Se viimeviikolla aloitettu myssykin on melkein valmis. Neulottuna siis mutta eihän se mun päähäni silleen mallannut. Kun jäi pieni nöttönen lankaa, niin vedin sen kaksinkerroin ja meinaan virkata kukkasen siihen reunaan. En vaan ole vielä noista virkkauskirjoista löytänyt sopivaa mallia, joten täytyy kai itse suunnitella.

Kun on tapanani ollut pitää joka vuosi arvonta näin joulun alla, niin pidänpä nyttenkin. Tuossa muutama päivä ennen joulua tulee 6-vuotta täyteen kun aloitin blogia kirjoittelemaan. Silloin alussa ja välissäkin tuli blogattua muutaman päivän välein, mutta nyt menee viikot vissiin nopeammin kun ei tahdo edes kerran viikossa ehtiä kirjoittelemaan. Vauhti noissa käsitöissä sensijaan matelee ihan etanan vauhdilla.

Nyt käynnistän siis sen 6-vuotisarvonnan ja lopetus 20.12.2013 keskiyöllä. Arpajaispalkinnot (2kpl) ovat vielä itsellenikin arvoitus. Palkintojen luovutus jää taas joulun jälkeen. En kysele mitään ja kaikki saavat yhtäläisen osallistumisoikeuden. Anonyymit jättäkää vaikka s-postiosoite kommenttiin että saan johonkin ilmoitettua jos onni potkaisee.

Arvontaan osallistuminen siis vain tähän kirjoitukseen.

Edit. Arvonta suoritettu lauantaina ja onni potki seuraavaa kahta kommentoijaa SuviL ja Satu. Kun on tässä nämä joulut ja uudetvuodet sekoittamassa viikkoa, niin pakettien postitus viivästyy. Toisaalta aion ne laittaa postiin vielä tämän vuoden puolella, etteivät jää roikkumaan. Ihan vielä en ole keksinyt mitä paketteihin piilotan.