maanantai 3. joulukuuta 2018

Joulupukin apulaisena

Uskallan julkaista kuvan joulupaketteihin menevistä sukista kun tiedän etteivät ainakaan lapset tule tänne lukemaan.
Tytön sukat ovat samalla mallilla kuin ensimmäiset samasta langasta syksyllä tekemäni. Ensimmäisessä parissa menee aina aikaa enemmän kun siihen kuuluu suunnittelukin. Toisen parin voi sitten neuloa ohjeen mukaan jos on sattunut kirjoittamaan jotain muistiin. Käytän jonkunverran noita samoja kuvioita mitä olen omista neulekirjoistani löytänyt. Siis vain sellaisista kirjoista missä on vaan noita mallikuvioita. En täsmännyt tytön sukissa noita raitoja mutta aikalailla nappiin meni ja kerästä jäi 0,5m pätkä tähteeksi.
Pojan sukat ovat vailla mitään erikoisuuksia paitsi vähän varressa yritin saada raidat kohdakkain. Terässä on eri lankaa enkä tiedä mitä on kun olivat ilman vyötettä eksyneet joukkoon. Raidallinen voisi olla jotain Regian lankaa. On vähän ohuempaa kuin terän lanka. Tein polttokokeen terän langasta ja kyllä siitä ihan hiuksen polttamisen haju tuli eikä jäänyt sitä muovikikkaraa.
Äidin sukat ovat sovellus Lumi Karmitsan "Liinaharjat"-lapasohjeesta. Laitoin hevoselle oikein kukkaniityn syötäväksi kun en muuta keksinyt. Nurjan puolen neuloin niinkuin ennenkin kun en ole vielä opetellut sitä "tikapuutekniikkaa". Joku sanoi että tulee paksun  tuntuista sillalailla mutta ei kai se ohuilla langoilla tulisi.
Sukat on neulottu 2:n ja 2½:n puikoilla ja lankaa meni tytön sukkiin 82g, pojan sukkiin 37g ja äidin sukkiin 62g.

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Mainoskassin korjausta

Joskus täytyy tehdä sellasia töitä joita joku ei ymmärrä ollenkaan. Eikä aina itsekään mutta tehtyä tulee kuitenkin. Niinkuin tämän jo aikaa nähneen mainoskassin korjaus ettei leivät jonakin kauniina päivänä leviä kadulle. On siinä jotain painavaa kannettu kun on jo viittä vaille poikki tuo yksi kohta kantimesta.
Meidän perheessä on kyllä aina ollut se tapa ettei kauppaan lähdetä ilman omaa kassia. Tuollaisia mainoskasseja on autossakin aika monta ja minulla veskassa aina ainakin yksi. Ettei vaan joudu vahingossakaan ostamaan muovikassia.
Poika toi mukanaan vanhan lakanan jossa keskellä reikä. No tietäähän sen että ei lakana mihinkään kulu reunoista. Siitä leikkasin uudet kantimet kassiin ja nyt varmaan pelittää niiden osalta kauemmin kuin koko kassi muuten. Lyhensin tarkoituksella kantimia alkuperäisestä pituudesta.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Yksi testisukkapari

Vielä löytyi yksi pari sukkia jotka testineuloin alkuvuodesta. Ohjeen piti tulla Puikkomaisterin Sukkasirkus-kirjaan mutta oli ilmeisesti malleista ylitarjontaa kun tämä pari jäi pois. Tekonimenä oli Tulennielijä Annika.
Alkuun piti tehdä värit samoinpäin molemmissa sukissa mutta tulikin käsky että neulo värit päinvastoin. Mikäs siinä kyllä se vaan sopi minulle. Tulikin mielestäni ihan pirtsakka sukkapari. Sukissa on ristiinvahvistettu ranskalainen kantapää. Tykkään tuosta kantalapun reunasta kun siinä neulotaan kolme silmukkaa ainaoikein. Tulee siisti reuna eikä reikiä ollenkaan kun osaa silmukat poimia oikeista kohdista.

Neuloin sukat muuten kolmosen puikoilla mutta kärkeen vaihdoin 2½:n puikot kun kärki on yksinkertainen. Lankojen yhteiskulutus oli 84g. Kuvissa ei erotu värit oikein mutta punainen on joulunpunainen ja sininen on sininen eikä violetti.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Hunajakennosta kintaita

Nyt olen neulonut mukavuusalueeni toisella äärilaidalla. Vaikka niin tykkään vaan neuloa normisti 2½:n puikoilla niin nyt melkein tuplasin puikkokoon. Täytyy myöntää että ei se niin kauheaa ollutkaan kun tuli valmista useamman parin viikkovauhtia. Osasyynä on ollut jo toista viikkoa jatkuva "hirveä" flunssa joka sitten vaan tarttui jostain mun mukaani. En ole ajatellutkaan ulkolenkkeilyä vaan heilutellut sisällä puikkoja.
Tämä eka pari on iloista värisarjaa niinkuin tuolla aiemmin yksi myssy joka oli tätä samaa lankaa. Ostin tämän langan Karnaluksista joku vuosi sitten kun pääsin sinne ensikerran käymään. Kun ei ollut mitään hajua mitä sieltä ostaa kun kaikkea on paljon. Tämä lankaerä 10x50g lähti mukaan ihan vaan siksi että oli niin kaunista. Lankahan ei mitenkään poikkea samanlaisesta Novitan Puro-langasta. Metrimäärä sama 100m/50g ja muutenkin ovat samanlaisia yksikierteisiä.
Näistä jälkimmäisistä kintaista en voi sanoa että ovat iloiset väriensä puolesta mutta lämmittävät varmaan yhtä hyvin käsiä. Oli enää neljä kerää samoilla erä- ja värinumeroilla ja otin tietysti pareiksi ensin väärät sävyt noiden vihreiden raitojen puolesta. Eihän siinä muu auttanut kuin ottaa ne viimeiset kerätkin käsittelyyn että vähänkin parit natsaisivat. Tuohon oikeanpuolimmaiseen tein peukunkin kahteen kertaan vaikka ei se siitä paljon parantunut. Vaikka kolme peukaloa jotenkuten mallaa niin tuo korjattu ei mitenkään kun ei loppukerissä ollut enää mitään tummaa.
Olen niin tykästynyt tuohon intialaiseen peukalokiilaan että neulon sen aina jos vaan malli antaa myöden. Jotenkin helpompi lisätä yksi silmukka joka kerroksella kuin kaksi jokatoinen normaalissa kiilassa. Eihän se kaunis ole monenkaan mielestä mutta moni tulee toisiin ajatuksiin kun on saanut käsineet käteensä että miten hyvin se istuu käteen. Lankaa meni melkein samat määrät joka pariin. Iloisiin meni 64g ja näihin jälkimmäisiin 65g ja 63g. Neulottu 4:n puikoilla ja peukalot 3:n.

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Mohairista pitsimyssy

Minä kun niin tykkään tuosta pitsin neulomisesta niin tässä taas yksi omasuunnittelumalli. Eihän tällä myssyllä talven viimoissa pärjää mutta näin vielä kun on lämpöasteita niin voi vetäistä päähän jos tarvitsee jotain suojaa että hiukset pysyvät paikallaan tai jos ei ehdi hiuksia pesemään kiireellisessä lähdössä.
Päälaelta aloitettu myssy etenee pitsiliinan mallilla helposti reunaan päin. Sitten kun tuntuu että koko on sopiva niin kaventelee vaan silmukoita pois ja välillä sovittaa. Tässäkin jouduin pari kertaa purkamaan tuossa suoran osuuden alussa kun meinasi vaan tulla liian tiukka. Eipä tuo mohairin purkaminen niin helposti käykään. Ei voi vaan ottaa puikkoja pois ja siitä purkaa eli silmukka kerrallaan takaperin se on mentävä.

Lanka on niin perin ohutta että olisi voinut jo heti alkuun neuloa kaksinkertaisena mutta se on nyt vain ohutta laatua myssy. Lankaa meni vaan 22g ja neuloin 2:n puikoilla. Eihän tuossa kerässä alunperikään ollut lankaa kuin 25g.
Tällä samalla kirjan kansikuvan mallilla olen neulonut jo aiemminkin myssyjä. Jotain muutakin ufoutunutta tuolla kannen mallilla taitaa olla keskeneräisenä. On niin mukava aloittaa jotain mikä putkahtaa päähän ja samantien tulee ajatus jostain toisesta vieläkin ihanammasta mallista. Puran niitä tekeleitä silloin tällöin, en suinkaan roskikseen heitä niinkuin joillakin on tapana.

perjantai 26. lokakuuta 2018

Pikkutytön polvisukat

Melkein sain viikon menemään näiden sukkien neulomiseen. Onhan lankakin tosin ohutta ja kun on vain yksikierteistä niin se jotenkin hidastaa kun välillä ei tiedä mistä raosta puikon pistää. Helposti tulee vaan osa langasta jos ei tarkkaan katso. Ostin nettikirppikseltä tuota kaunista lankaa ja kun tyttösen lempivärikin on sama kuin omani niin olikin oikein mukava muuten neuloa. Verrattuna siis mustaan tai johonkin muuhun tummaan väriin jotka ovat ihan pannassa näin pimeällä.
Ohjetta ei taaskaan ollut paitsi tuo kuvio yhdestä neulekirjasta. Jänskättää vaan että tuliko yhtään sopivat sukat vaikka jotain mittoja oli tiedossa. Pienelle tytölle pitäisi olla kuitenkin sopivat ettei mene kengässä ruttuun. Lankaa meni sukkapariin 72g ja neuloin 2:n puikoilla.
Nyt oli kerrankin otollinen kesä kaikkien ulkona kesää viettävien kukkien osalta. Paahdekaan ei haitannut kun yritin laittaa kukkaset niin ettei keskipäivän aurinko niitä vallan kärventänyt. Tuo täyskukinta vaan on niin lyhytaikainen juttu että pitäisi ottaa paljon kuvia joita sitten talvella ihailla.
Kiinanruusut ovat toiset jotka ovat innostuneet kukkimaan oikein urakalla. Paljon on jo kukkia lakastunut mutta enemmän vielä tulossa. Vaikka keväällä leikkelin noita latvoja niin ilmeisesti tykkäsivät olla ulkona leikkimökin seinustalla eli ihan pohjoisen puolella. Saivat vähän aamuaurinkoa ja illalla enemmän. Eivät päässeet paistumaan niinkuin joinakin kesinä. Kun alkukesästä vie kukkaset ulos niin aurinko on niin kovin kuumaa että nyt ajattelin säätää ne suuremmilta vaurioilta ja onnistuin. Onhan tuo aika viidakko olohuoneessa mutta vasta oli kirjoitus jossain että viherkasveja pitäisi olla paljon. Ihmisen hyvinvointiin se kirjoitus perustui.

perjantai 19. lokakuuta 2018

Pinkit sormikkaat

Piti elvyttää uudelleen sormikkaiden neulomistaitoa. Vaikka eipä sekään mihinkään ollut kadonnut vaikka edellisistä sormikkaista on aikaa hitusen päälle 10v.
Itselle on helppo neuloa kun on sovitusmahdollisuus koko ajan käytössä. Neuloin tarpeeksi pitkän rannekkeen ettei jää väliä takinhihan noustessa ylemmäksi kun pyörällä ajaelee. Olen niin ihastunut tähän intialaiseen peukalokiilaan että teen sen aina kun vain on mahdollisuus. Kirjoneuleessa on eri juttu jos kuvio ei anna myöden. Tämä intialainen on jotenkin vielä helpompi kuin tavallinen kiilapeukalo kun vaan yhdessä kohtaa lisätään ja joka kerroksella. No loppuvaiheessa viimeiset viisi kertaa lisäsin jokatoisella kerroksella ja vielä muutaman kerroksen ilman lisäämistä.
Yksi mikä on vaikea muistaa on ne muutamat kerrokset jotka pitää neuloa pikkusormen jälkeen että tulee istuvampi sormikas. Ensimmäissesä sormikkaassa muistin sen korotuksen mutta toisessapa en enää muistanut vaan innokkaasti neuloin pikkusormen jälkeen heti nimettömän. Olin saanut nimettömän jo melkein kärkikavennukseen kun vasta muistui mieleen ne korotuskerrokset. Purkamistahan siitä seurasi mutta tuttua hommaa minulle.
Melkein viikon sain näihinkin aikaa tuhraantumaan vaikka purkamista tuli sentään hyvin vähän. Neuloin 2:n puikoilla ja nyt oli mukava kun omistan noita lyhkäisiä sormikaspuikkoja jotka on vaan 10cm pitkiä. Lankaa meni 52g ja merkki Aracaunia Ranco, Luxury Merino Plend 4Ply, 75% villa/25% polyamidi. Minulla kun ei ole tapana jättää yhtään ylimääräistä lankaa, ei alkuun eikä loppuun niin päättelyn jälkeen ei jää yhtäkään langanpätkää hukkaan heitettäväksi. Kun jätän noin 4cm pätkät niin ne saa hyvin neulalla pujoteltua sisäpuolelle.

lauantai 13. lokakuuta 2018

Kaksi mössykkää

Tätä myssymallia on kiva tehdä niin tulee nyt useampia peräkkäin. Vaikka en tykkää paksusta langasta neuloa niin kyllä se välillä käy pirtaan. Valmistuu huomattavasti nopeammin kuin mun lempilangoistani.
Pienempi myssy
Näissä kahdessa myssyssä on eroa senverran että toinen on malliltaan pidempi 15 silmukkaa ja neuloin leveyttäkin pari nurjaa ja oikeaa rykelmää enemmän. Päälaki on pidemmässä rypistetty ruttuun nopeammin mutta silmukkamäärä oli siksi iso että jäi pieni reikä jota ei saanut kurottua umpeen. Pääseepä sitten hiki siitä reiästä ulos jos sitä vaivaa on. Kiristin sitä reikää umpeen vahvemmalla langalla kuin tämä yksikierteinen joka ei olisi kestänyt tiukkaan kiristämistä.
Suurempi myssy
Pienemmässä myssyssä tein päälakikavennuksen hitaammin kaventelemalla niin ei jää niin ruttuun vaan tulee sileämpi. Kysyin myssyn saajalta että kumpi puoli päällepäin niin hän valitsi tuon jossa ei näy se keltainen niin voimakkaasti eli myssyn kierteet menevät eri suuntaan kuin toisessa myssyssä. Eihän sillä ole väliä kun neulos on samanlaista molemmin puolin.

Lankahan näissä molemmissa myssyissä on samaa erää ja väriä eli Novitan Puro Iltanuotio 100% villalanka. Muuten on niin yhteensopivat nuo raidat mutta mua häiritsee nuo kellertävät raidat mutta kai ne kaikki siihen nuotioon kuuluvat. Tämä yksikierteinen lanka on tosi nöyhtääntyvää ja pehmeää eli hellävarainen käsinpesu jos ei halua pesun jälkeen siitä nuken myssyä.
Suurempi myssy
Lyhyempi ja kapeampi myssy painaa 82g ja pidempi ja vähän leveämpi 112g. Neulottu 4:n pyöröpuikolla paitsi kavennusvaiheessa vaihdoin sukkapuikkoihin.
Tässä vielä molemmat myssyt makuullaan vierekkäin.

perjantai 5. lokakuuta 2018

Huivi nimeltä Ruusunen

Sukkien ja myssyjen kanssa melkein tasatahtia valmistui tämä huivi. Siis niin että neulon vähänaikaa toista ja vaihdan neuletta kun alkaa kyllästyttää. Säilyy mielenkiinto paremmin kun välillä on paksumpaa lankaa ja välillä ohutta.
Langan värityshän nyt on niin minua, ainakin ihmisten mielestä jotka minut tuntevat. Ohjetta huiviin ei vieläkään ole, vain hajanaisia muistiinpanoja. Siitä on sitten revittävä kun seuraavaa samanlaista yritän saada valmiiksi. Vaikka näitä samantyylisiä olen muutaman neulonut niin en vaan osaa ohjetta kirjoittaa. Aloitus niskasta alaspäin ei taaskaan mennyt nappiin kun siihen aloituskohtaan tulee aina se ihme kumpare. Olen sen verran ottanut mallia noiden oikeiden huivisuunnittelijoiden aloituksesta etten ole niihin tyytyväinen. Sitä aloitusta pitää harjoitella aina uudestaan.
Sileä neule on sitten puuduttavaa mutta sitäkin tekee kun on odotettavissa tuo pitsireunus. Reunushan on pöytäliinan ohjeesta Marianne Kinzelin kirjasta Modern Lace Knitting. Huivin päät tulevat sitten sellaiset miten kavennukset ja lisäykset menevät. Ei se niin tarkkaa ole kun en ohjeesta neulo.
Huivin nimi tulee Zeldan käsinvärjäämän langan nimestä. Lanka on ihanaa 70% merinovilla/30% silkki ja ohutta on, 100g/600m. Yksi vyyhti ei ihan riittänyt mutta ei hätää, oli toinen melkein samanlainen väriltään ja samaa laatua. Jouduin siitä ottamaan 14m joka meni tuohon virkattuun päättelykerrokseen. Sileän osuuden neuloin 2½:n ja pitsiosuuden 3:n puikoilla, oikeasti siis pyöröpuikolla. Pingotus oli sitten taas oma episodinsa. Lattialla kontaten, polvisuojukset vain puuttuivat. Olen harkinnut niiden hankkimista.
Kun lanka on ohutta niin ei siitä kovin isoa huiviakaan tule. Korkeus niskasta alaspäin 42cm ja leveys samasta kohdin mitattuna vain 103cm.

lauantai 29. syyskuuta 2018

Huovutusneulalla töpöttelyä

Yksi pitkäaikanen "rojekti" saatu päätökseen tänäaamuna. Olen näiden tossujen korjausta aloittanut jo alkuvuodesta eli ihan tammikuussa. Tossut itsessään ovat jo niinkin vanhat että olen niistä blogikirjoituksen tehnyt tuonne vanhaan blogiini Vuodatuksen puolelle lokakuussa 2009.
Kun päästää reiät niin suuriksi ettei niihin auta enää oikein mikään niin helpommalla olisi päässyt kun olisin heittänyt roskikseen suoraan. Vaan välillä iskee se nuukuuden maksimointi ja sitten käy näin. Nuo paikkatarvikkeet on otettu toisista tossuista jotka olivat samassa kunnossa. Paikkasin ensin pojan tossuja ja lopuilla nämä omani. Ei jäänyt niistä tossuista enää mitään jäljelle kun kaikki ehjät kohdat käytin. Nahkapohjat alunperin olisivat varmaan pelastaneet tossut noin suurilta rei'iltä mutta tuskin sisäpuolella olisi enää ollut kuin pelkkä nahka.
Napinläpipistoilla ompelin nuo paikat kiinni ohuella villasekoitelangalla. Nurjan puolen sitten töpöttelin huovutusneulalla vaikka nopeammin olisi ne repaleiset reunat saanut ommeltua. Tulipahan nyt harjoiteltua sitä kuivahuovutusta kun märkähuovutuksen jo osaan. Huovutusalustana oli tuollaisia torvia joita ukkoni antoi kun kyselin jotain mitä vasten voi pistellä.

Huovutin sydämen tuohon toisen tossun kantapään kohtaan. Tämä päivähän on maailman sydänpäivä 29.9 #pukeudupunaiseen

maanantai 24. syyskuuta 2018

Puikkomaisterin Sukkasirkus

Viimeviikolla jo tuli postilaatikkoon tämä Puikkomaisterin Sukkasirkus-kirja. Olin taas yksi hänen testineulojistaan ja nämäkin sukat on neulottu jo helmikuun alussa mutta ei silloin voinut vielä blogata etteivät mallit tule julki ennenkuin kirja ilmestyy.
Tuo kirjassa oleva kuva on melkein toisinto omista sukistani vaikka kirjan kuva onkin Puikkomaisterin itse neulomista sukista. Toinen kuva kirjassa samalla mallilla on toisen testineulojan ja siinä on käytetty kahta väriä lankaa. Pohja vaaleanpunainen ja varsi valkoinen. Mallin nimi kirjassa on "Sirkusprinsessa Hörtsö".
Kun alkuvuodesta tekee muistiinpanoja ja ottaa sitten kuvat valmiista työstä niin eipä se puolenvuoden jälkeen olekaan niin helppoa etsiä niitä kuvia koneelta. Kun ei ole mihinkään tullut laitettua muistiin että mikä kuukausi ja monesko päivä tuli kuvattua. No nämä sukat olen kuvannut helmikuun alussa.
Aina tulee testineulonnassa eteen mukavia juttujakin niinkuin näissä neulomissani sukissa tuo kantapään reunus. Kun tahtoo aina jäädä niitä silmukoita kerätessä niin isot reiät kantalapun reunaan että melkein pitäisi ottaa neula käteen ja parsia jo uutena. No tämä mukava juttu oli se että neulotaan molempaan reunaan kolme ainaoikeaa silmukkaa niin että se ensimmäinenkin silmukka aina neulotaan. Siitä jää pieni nypykkä reunaan niin on helppo poimia silmukat sitten kun niiden aika on. Eikä enää jää reikäriviä silmukoiden poimimiskohtaan.
Kantapää näissä on hienosti ranskalainen. Minäkin olen melkein puolivuosisataa sukkia neulonut niin nyt vasta alkaa puikoiltani tulla muutakin kuin sitä perinteistä vahvistettua.
Lankana Zeldan käsinvärjäämä "Palava Rakkaus", 80% sw merino/20% polyamidi, 100g/400m. Lankaa kului 81g ja neulottu varmaan 2½:n puikoilla. Kun lanka on käsinvärjättyä niin eipä se koko vyyhti olekaan ihan samaa väriä sävyltään mutta eipä tuo sävyero mitään haittaa käytössä. Neuloin  molemmat sukat vyyhdin eri päistä.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Mössykkä

Tästähän tuli oikein soma mössykkä vaikka ei kaikkien mieleen kun on niin riemunkirjava. Voihan sen mustastakin tehdä mutta ei sovi mun päähän eikä tule nuo makkarat niin hyvin esille.
Minä kun tahdon olla aina tällainen perässähiihtäjä niin tämäkin myssy tuli vasta nyt ajankohtaiseksi. Sari Perälän suosiollisella avustuksella pääsin hyvin alkuun ja loppuunkin. Hänen kuvillaan ja ohjeellaan sain myssyn aikaiseksi. Hätäisimmät ovat ehtineet jo heittää poiskin myssynsä jonka ovat jo kaksi vuotta sitten tehneet.
 Alkuhan myssyssä on tuollainen tasoneuleena tehtävä. Siitä vaan kiepauttamaan kierteelle ja ompelemaan alku- ja loppupään silmukat yhteen.
Päälaki meinasi tuottaa harmaita hiuksia vaikka niitä jo on muutenkin. Päälaenhan voi kurtata miten tahtoo tai neuloa sinne vaikka kukkasen. Minä keräsin virkkuukoukulla tuosta reunasta silmukat. Kun olin aina oikean puolen kerroksen lopussa neulonut silmukan sekä etu- että takareunasta niin siihen jäi se nypylä. Keräsin ne kaikki puikolle mutta en laskenut yhtään että montako silmukkaa tuli. Sehän riippuu paljon siitäkin mikä lanka on ja paljonko on pään ympärys.
Harvemmin laitan itsestäni kuvia tänne someen kun en ole kuvauksellinen mutta eilen eräs kommentoija kysyi tuolla fb:n yhdessä neulontaryhmässä että saisiko sellaisen kuvan että myssy on ihmisen päässä. Siitä vaan passitin ukkoni kuvaushommeleihin. Hän kun epäili ettei osaa ottaa kuvaa, ettei ole koskaan onnistunut. Sanoin että nyt sitten harjoitellaan. Hyvin harjoiteltiin, otettiin oikein monta niin joku onnistui.
Lankahan tässä on Karnaluksista joskus aikaa sitten ostettu 100% villalanka, 50g/100m. Yksikierteinen ja muistuttaa paljon Novitan jo poistunutta Puro-lankaa. Lankaa meni 83g ja neuloin nelosen pyöröpuikolla paitsi päälaen saman numeron sukkapuikoilla.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Junasukkia isommille vauvoille

Junasukka on sellainen mukava välityöneulottava kun joku isompi tökkii tai ei tiedä mitä neuloisi. Nämä kolme paria on vähän isomman vauvan jalkaan kun terän pituus venyttämättä on noissa kirjavissa 13cm ja valkoisissa ja vaaleanpunaisissa 12cm.
Kirjavien sukkien lanka on Nalle kukkaketoa ja kestää jo sitten vähän kävelyäkin kun siinä on vahviketta villan lisäksi. Noissa kahdessa on vaan 100% villa. Valkoinen on jotain ruotsalaista lankaa ja aika paksua. Mun käsiin liiankin jämäkkää. Neuloin sukat kuitenkin noilla 2½:n puikoilla vaikka lankojen paksuus vaihteli. Silmukat luon yleensä puoli numeroa suuremmilla ettei kiristä sukansuusta. Lankaa meni kirjaviin 44g, vaaleanpunaisiin 35g ja valkoisiin 48g.
Kaulureita on kanssa kiva neuloa kun on päässyt siihen vaiheeseen ettei tarvitse mallikuviota tai ohjetta kokoaikaa katsoa. No näissä ns. venäläisellä ohjeella neulotuissa ei suomenkielistä ohjetta olekaan. Joku ystävällinen ihminen on ne merkkien selitykset suomentanut ja minä laitoin sen useammman fb-ryhmän tiedostoihin talteen. Vauvalangoista nämä kauluritkin tulevat kaikille kaulaan sopiviksi. Siis siksi että ei kutittaisi herkintäkään. Molemmat neulottu 3:n puikoilla. Kauluriosa ensin sukkapuikoilla ja pitsiosa pyöröillä. Harmaaseen meni lankaa 70g ja pinkkiin vähän vähemmän, noin 55g.

perjantai 7. syyskuuta 2018

Juhlamekon ompelua

Viikko takaperin eli perjantaina oli vanhemman tyttäremme ja sulhasensa vihkiäistilaisuus. Kun ei sitten ollut kaapissa mitään tuoreempaa juhlavaatetta kuin kymmenen vuoden takaa jotain kesämekkoja ja oli vielä niin kesäinen ilma etten sitten mustia suoria housuja ja jotain puseroa kelpuuttanut. Nyt sunnuntaina on sitten isompi hääjuhla ja samalla mekolla mennään.
Polkaisin tuossa pari viikkoa sitten paikalliseen Eurokankaaseen ostamaan mekkokangasta. Kylläpä oli vaikea valita kun mun mielivärejä oli vähänlaisesti. Eikä sitten oikein löytynytkään. Olin alunperinkin ajatellut että trikoota se olla pitää ettei mistään kohdin kiristä. Kun en tykkää ruskeasta ollenkaan ja tämä kangas näytti minusta vallan ruskealta. Tarkemmin katsottuani olihan siinä paljon muutakin kuin sitä ruskeaa. Aikalailla roosaakin montaa sävyä. Pakko oli kelpuuttaa kun en parempaakaan löytänyt.
No kun tätä kangasta sitten koton tutkailin niin ei ihan kauhealta näyttänytkään. Syksyn sävyjä tulvillaan mutta noita leopardipilkkuja en ymmärrä ollenkaan. Tyttäremme oli tyytyväinen mun kangasvalintaani kun tässä joku roosan sävy on samaa kuin hänen koko hääpukunsa. Onnistunut ostos sitten kuitenkin. Tykkään pitkästä trikoomekosta ja tämä ulottuu tosiaan melkein maahan asti. Sivuihin laitoin halkiot polviin asti että antaa kävellä.
Kangas on viskoosi/elastaania. Laskeutuu tosi hyvin mutta tuntuu aika raskaalta. Päällä tuntuu siltä kuin trikoinen yöpaita eli ei huono. Sanoinkin että jos ei muuta käyttöä ole niin yöpaitana menee. Ompelu kävi saumurilla äkkiä mutta pääntien kaitaleen jouduin ompelemaan käsin nurjalle puolelle. Vaikka mulla Bernina onkin niin ei sekään kaikkea suostu ompelemaan. Ajattelin että sen tappelun sijaan saan käsin ommeltua ja tulee hyvä. Ihmettelin kun saumurin tikki loikki parissa kohtaa että mikä vika mutta ilmeisesti se elastaani tekee sen että neulan osuessa siihen lanka ei sitoudukaan siepparin tullessa kohdalle.
Kun ei tiedä näistä syksyisistä keleistä että tarkeneeko villatakilla jonkun paksumman takin sijaan niin piti toteuttaa yli 20 vuotta muhinut suunnitelma. Ostin joskus aikaa sitten tämän villatakin yhdeltä virolaiselta käsityöliikkeenpitäjältä meidän kaupungissa. On vaan niin karkeaa villaa että on melkein jäänyt pitämättä. Vuorikankaankin olin ostanut varmaan kohta villatakin oston jälkeen. Sattui olemaan sopivan värinen ja kuvioltaan neulokselta näyttävää vaikka onkin ihan vuorikangasta. Nyt pitää pienen tuulenkin ja sopii väritykseltään mekkooni.