lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulurauhaa 2017

Mukavaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille jotka tänne blogiini sattuvat eksymään.
Tämä kukka-asetelma on itsetehty. Viimesunnuntaina Tokmannilla oli hyasintteja tarjouksessa niin ostettiin kauppareissulla niitä kolme kappaletta. Tarkoituksena oli ne sitten uudelleenistuttaa johonkin koriin. Minulla oli mielikuva sellaisesta ruskeasta jostain lastukorista joka piti olla varastossa. Olin siihen kesällä meinannut jonkun kukkasen laittaa. Vaikka sitä ukon kanssa yhdessä ja erikseen haimme niin emme löytäneet. Piti sitten vaihtoehtoinen purkki löytää.

Yhtenä päivänä lenkillä käväisin metsän puolella .mustikanvarpuja keräämässä ja toisena päivänä sammalia. Olin noita molempia kerännyt niin paljon että olisi saanut kymmenenkin kukka-asetelmaa tehtyä. Pojat koristelivat asetelman noilla irtopampuloilla.

Muistakaahan arvontani joka on vielä toisen viikon voimassa.

tiistai 19. joulukuuta 2017

10-vuotissynttärit blogissani

Kyllä vaan, nyt on juuri tänäiltana 10v. siitä kun ekan kirjoitukseni blogiini kirjoitin. Se eka blogini oli vuodatuksen puolella ja siellähän se on vieläkin. En sitä enää vuoden 2012 kesän jälkeen jatkanut kun Vuodatus keikkasi ja siirryin tänne bloggerin puolelle. Vieläkin siellä vanhassa blogissani käyn silloin tällöin tarkastamassa jonkun neuleen juttuja. Hyvin käy päiväkirjasta kun ei muuten ole tullut kirjoitettua muistiin asioita.

Silloin ihan alussa kun olin innostunut niin saatoin kirjoittaa joka päiväkin jotain vaikka ei mitään käsityötä niin nopeasti valmistunutkaan. Siitä kun aikaa kului niin alkoivat julkaisut harvenemaan. Olen kuitenkin yrittänyt kerran viikossa jotain kirjoittaa vaikka ei nytkään viikossa valmistu edes sukkapari ellei ole kyse ihan vauvansukista.

Sinnikkäästi yritän vielä jatkaa blogin kirjoittamista että on sitten joku paikka mistä käydä lukemassa kun samanlaista sukkaa tai muuta neuletta neuloo että miten sen on aiemmin tehnyt. Sen tuo fb ja kaikki sen neulontaryhmät joissa olen, on tehnyt etten ehdi seuraamaan blogeja joita ennen seurasin. Vika ei ole ainoastaan minussa vaan sitä samaa on monessa muussakin bloggaajassa. Aika kun ei millään riitä niin moneen suuntaan kun neuloakin täytyy jossain välissä.
Olen tässä jossain välissä kuitenkin saanut pari paria kintaita neulottua, isot ja pienet. Nuo kettukarkkikintaat on toisinto aiemmin neulomistani. Sillä erotuksella että neuloin 2½:n puikoilla sileän osuuden, ranneke 3:n puikoilla. Lankaa meni 60g. Ketut kirjottu jälkeenpäin silmukoimalla. Keltainen lanka Pallasta, muut värit vanhaa Nallea.
Sitten pienen pojan kintaat intialaisella peukalokiilalla ja kärjessä spiraalikavennus. Pelkkää kaksiväristä raitaa niinkuin äiti halusi. Lankoina musta teeteen tundra (70% alpakka/30% nylon) ja Maija (85% villa/15% polyamidi). Neulottu 2½:n puikoilla ja lankaa meni 46g.
Arvonta alkaa siis tästä hetkestä ja kestää tuonne keskiyölle vuoden vaihteeseen eli arvon parikin voittajaa uudenvuodenpäivänä mutta arvontapalkinto on vielä mietinnässä.

tiistai 12. joulukuuta 2017

Junasukkia pieniin jalkoihin

Onpa noita pikkuisia junasukkia tullut neulottua kun ne valmistuu aika äkkiä eikä tarvitse mallia vahdata. Osa valmistunut jo lokakuun puolella mutta olleet päättelemättä niin ei ole voinut julkaistakaan.
Nämä ekat vaaleanpunaiset ihanaa italialaista 100% merinovillaa. Neulottu 3:n puikoilla ja lankaa meni 40g. Langan paksuudesta johtuen sopivat vähän isompaankin kuin ihan vastasyntyneen jalkoihin.
Joulunpunaisesta Fabelista (75% villa/25% polyamidi) eräälle pikkupojalle joka tykkää punaisesta. Koko on 25 ja 15cm jalkapohja eli ei enää niin pienelle. Neulottu 2½:n puikoilla ja lankaa meni n. 40g. Jalkaterään piti tehdä pari nurjaa rykelmää jalan päälle enemmän kuin ohjeessa.
Kahdet pikkusukat neulottu Baby Ull 100% merinovillalangasta jossa lukee että superwash. Oikein hyvä pikkuisen äidille joka ei jaksa käsin pestä. Pinkit neulottu 2½:n puikoilla ja painoa sukilla 29g. Valkoiset neulottu 2:n puikoilla ja lankaa meni 25g.
Vielä yhdet pilkullisesta Novitan Bambinosta, joka on kanssa 100% merinovillaa. Neulottu 2½:n puikoilla ja painoa 26g.
Sukkien teräpituudet venyttämättä pienimmästä suurimpaan 9-15cm.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Tallinnassa tuli käytyä

Tehtiin tuossa viikonvaihteessa nuoremman tyttäreni kanssa Tallinna-visiitti. Olimme sitä jo tovin suunnitelleet ja kun nyt tyttärellä oli sopivasti pari vapaapäivää töistä niin varattiin kolmen yön kylpyläloma. Matkustin jo keskiviikkoiltana hänen luokseen että oli helpompi torstaiaamuna mennä satamaan. Kyllä se on niin helppoa matkustaa nuoremman sukupolven kanssa kun niillä on tuo kielitaito hallussa. Englannillahan pärjää Tallinnassakin hyvin paitsi ettei mun kielipäällä.

Samanlainen sateinen ilma oli lahden silläkin puolella ettei ihan kauheesti tehnyt mieli kävellä vaikka kaunista jouluista oli sielläkin laitettu jokapuolelle. Majapaikkamme oli vähän Vanhankaupungin ulkopuolella oleva park inn-ketjuun kuuluva kylpylähotelli. Kävellen sieltä suoritimme pikaisia shoppailukierroksia muutamiin kauppoihin.
Ekana eli menopäivänä torstaina kävimme oikein ravintolassa syömässä. Vasemman puoleinen mun annos. Tuo makkara oli jotain hirvimakkaraa ja siinä paistinpannulla haudutettua kaalia. Salaatti oli vaan tuossa laudalla leivinpaperin päällä. Jotain dippikastiketta johon leipää dippasin. Annos oli vaan liian suuri nälkään nähden. Tyttäreni jaksoi paremmin oman annoksensa syödä. Tultiinkin siihen tulokseen että ostettiin muina päivinä niitä kaupoissa salaattipöydissä olevia irtosalaatteja ja mentiin hotellille syömään huoneeseen.
Pitihän tuo kaunis Vanhankaupungin torilla oleva kuusi ikuistaa vaikka vettä satoikin. Tämä kuva on otettu perjantaina jolloin ei ollut kauheasti ihmisiä liikkeellä.
Karnaluksissakin käytiin kävellen lauantaina ja sielläkin oli ihme ja kumma, väkeä vain vähän. Hyvin olisi mahtunut tutkimaan vaikka mitä ostettavia. Eikä olisi ollut kiire bussille niinkuin jonkun seuramatkan mukana yleensä on. Hyvin maltilliset ostokset niinkuin kuvasta näkyy. Noista kahdesta vasemmanpuoleisesta Stepistä aloittelin tytölle jo kettusukkia.

Hyvää Itsenäisyyspäivää blogiini eksyville!

maanantai 27. marraskuuta 2017

Pieniä ja suuria kettuja

Joululahjoja jotka kerrankin ovat ajoissa valmiina. Eihän minulla sitten ennen aloitusta ollut keltaista lankaa kotona ollenkaan. Kävin Tokmannilla ensin katsomassa Nalle-lankoja ja ostinkin pari kerää mutta tulin siihen tulokseen että liian hailukoita ovat väriltään. Piti poiketa Susun lankapuotiin ja sieltä löytyi sopivan väristä ja paksuista Pallas-lankaa. Muita värejä sentään löytyi kotoa valmiiksi.
Neuloin ensin nuo isopäiset ketut. Kun oli taas jonkunverran aikaa tuosta intialaisen kiilapeukalon tekemisestä niin piti vähän miettiä tehdäkö lisäykset kiilassa joka kerroksella vai jokatoisella että sain sopivan pituisen kiilan. Jos silmukkamäärä on sopiva niin olen neulonut muutaman kerroksen ilman lisäämistä ennenkuin olen siirtänyt peukalosilmukat apulangalle.
Pienipäiset aloitin samoin silmukkamäärin kuin isotkin ja samoilla 3:n puikoilla mutta vaihdoin resorin jälkeen 2½:n puikot etteivät tulleet liian isot saajalleen. Jouduin sitten peukalokiilan puolessavälissä siirtymään jokatoisen kerroksen lisäyksiin ettei kiila jäänyt liian lyhyeksi. Peukalossakin on kolme silmukkaa vähemmän kuin noissa isommissa.
Novitalla on ohjekin noihin kettukarkkijuttuihin mutta en tehnyt sen ohjeen mukaan vaan kuvan perusteella. Nuo kuviot on molempiin kirjottu jälkikäteen. Eipä uskoisi miten kauan kestää kirjoa vaikka muuten sai nopeammin neulottua kun ei tarvinnut sählätä monen langan kanssa yhtäaikaa.
Melkein samanpainoiset tulivat kun isot ketut painoivat 62g ja pienet 60g. Kyllä on vaikeaa saada oikeaa väriä kuvatessa näin pimeinä päivinä. Onneksi keltaisesta langasta tulee aurinko mieleen.

tiistai 21. marraskuuta 2017

Vitivalkoiset lehtitossut

Ovat jääneet bloggaamatta nämä vitivalkoiset lehtitossut jotka olen saanut valmiiksi joskus tuossa kuukausi takaperin. Eihän näissä mitään erikoista ole kun samalla kaavalla neulottu kuin niin monet muutkin. Langan koostumus 100% puuvilla ja ei ollenkaan tasaista lankaa vaan paksunnoksia pitkin matkaa.
Ohjehan on venäjäksi ja löydetty Pinterestin puolelta. Joku jossain mainitsi että alunperin olisi kyllä saksalainen malli mutta ihan sama kun en kumpaakaan kieltä hallitse. Fb:n puolella oli joku ystävällinen immeinen kirjoittanut paperille mallipiirroksen kuviomerkit suomeksi niin sukan kuvasta pystyy näkemään muut neulomiseen vaikuttavat asiat. Kantapään tein vaihteeksi ristiinvahvistettuna kun sattui sellainen pää olemaan. Vahvistettua neulosta jatkettu kantapään alle niin kauan kuin kiilakavennuksessa riittää ylimääräisiä silmukoita.
Tämä Pisara-puuvillalanka on tosiaan puupuikoilla aika nihkeää neulottavaa joten minäkin otin ne vanhat Novitan harmaat metalliset 20cm:t puikot käyttöön. Kulki vähän paremmin, vain puikkojen pituus häiritsi kun olen vallan tottunut noihin lyhyempiin puikkoihin. Neulottu siis 3:n puikoilla ja lankaa meni 84g.

perjantai 17. marraskuuta 2017

Jaloruusu kakkoset

Nyt ei harmita enää isoa ihmistä. Nimittäin se etteivät ne ekat Lumi Karmitsan iki-ihanat Jaloruusu-sukat mahtuneet mun jalkaan. Aloin neulomaan heti itselleni uusia kun edelliset pienen tytön kokoa olevat olin valmiiksi saanut. Olin reissussa ja samoja lankoja vajaat kerät mukana. Ajattelin että kyllä kotoa löytyy lisää samoja sävyjä. Vihreä ja ruusunpunainen riittivätkin mutta pohjaväri joka loppui tässä parissa ekan sukan kantapäähän, oli kyllä pari avaamatonta kerää mutta sävyero huomattava. En antanut asian häiritä kun sukat tulivat itselle. Eikä se loppujen lopuksi valmiissa työssä sitten hirveästi näkynyt. Varmaan ensimmäisen pesun jälkeen ei enää löydy sitäkään eroa.
Lumin ohjeen sukathan oli neulottu 7 veljeksen paksuisista langoista joita minä en oikeastaan harrasta ollenkaan. Resori ja varsikin vielä olisivat sopineet näillä mun langoilla jalkoihini kun nilkkani ovat varsannilkat mutta kantapään jälkeen teki stopin.
Näissä uusintaversioissa neuloin resorin samalla silmukkamäärällä kuin ohjeessakin eli aika pienillä lukemilla. Kun kirjoneule alkoi, lisäsin vielä pari silmukkaa joka puikolle että sain väljyyttä lisää. Piti vähän piirrellä värikynillä mallipiirrokseen lisää tipluja heti resorin jälkeen alkavaan kirjoneuleeseen. Sittenhän se alkoikin mennä kun ylimääräiset silmukat olivat ruusujen sivuilla. Jalkapohjaan jätin vielä tarkoituksella 2+2 silmukkaa kaventamatta kiilassa että on tilaa terässä. Kärjessä oli sitten eri silmukkamäärät päällä ja pohjassa mutta sain kuitenkin kärkikavennuksen onnistumaan. Ruusujen viereen tiputtelin muutaman terälehden että sain pitkät lankajuoksut sidotuksi kun oli sitä pohjaväriä niin monta silmukkaa. Aika paljon noita langanpätkiä tuli pujoteltaviksi.
Lumille kun esittelin sukkani, niin hän ihmetteli että miten sain sukan pituuden riittämään alkuperäisen ohjeen mukaan kun jalkani on siro 40. Lisäsin toisen kokonaisen ruusun pituuteen niin hyvin riitti.
Langat siis samoja kuin edellisissäkin eli vihreä ja pohjavärin punainen Dropsin Fabelia ja ruusunpunainen Sukka-Puffan ihanuutta. Neuloin resorin 2½:n ja kirjoneuleen 3:n puikoilla. Mun sukat painaa 83g. Kun esittelin sukkani tuolla fb:n puolella niin joku ihmetteli että miten raaskin käyttää ollenkaan kun on niin kauniit. Lupasin ihan arkikäyttöön laittaa että voin sitten ihailla koko päivän.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Sinivalkoiset ja kirjavat hunajakennosukat

Tämä pari on sitten viimeinen eli neljäs Suomi 100-teemalla jonka sain valmiiksi. Mallihan on hunajakennoneuletta jota voi neuloa monella tavalla. Ei ollut näissäkään mitään erityisempää ohjetta. Olin tallentanut itselleni jonkun toisen kirjoittaman suurpiirteisen ohjeen.
Tämäkin malli oli edellisten tekemieni tapaan nostetuilla silmukoilla vaikka näyttää siltä että on kirjoneuletta. Lankoina puhtaanvalkoinen Nalle ja sininen on Regian trent pointia. Onhan näissä langoissa vähän paksuuseroa mutta en antanut sen häiritä. Neulottu 2½:n ja 3:n puikoilla ja sukkapariin meni lankaa 76g.
Olin tuossa lokakuun lopulla-marraskuun alkupäivinä reissussa ystäväni luona ja sain neulottua muutaman parin sukkia. Nämä samalla hunajakennoneuleella kuin nuo sinivalkoisetkin. Piti neuloa aikuisten sukat mutta laitoin silmukoita alkuun liian vähän niin tulikin lasten kokoa. Terän pituus n. 19cm.
Näissä lastensukissa lankoina Dropsin Fabelia ja neuloin 2½:n kantikkailla puupuikoilla. Langan kulutus oli 40g.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Jaloruusu-sukat

Tällä värityksella osallistuin viimekuussa Lumi Karmitsan neulomien sukkien uudelleenväritykseen. Siis Lumi oli neulonut sukat nimeltä "Jaloruusu" ja laittoi kuukauden ajaksi kilpailun fb:n puolella jossa osallistujat saivat itse valita mieluisimmat värit sukkiin.
Koska Lumin omat sukat olivat melkein samaa väritystä kuin nämä minun niin kaksi päivää suunnittelin että mitkä ne mieluisimmat värit olisivat. Ei siinä sitten muu auttanut kuin tehdä näillä sävyillä kun on minun mielivärejäni. Vihreä lanka oli samaa kuin alkuperäisissäkin sukissa. Pohjaväri ja ruusut sentään sain väritettyä erilaisiksi. Kantapään tein ristiinvahvistettuna kun sattui sellainen miellyttämään itseäni. Ohjeessa oli tavallinen vahvistettu kantapää. Malli oli sen kilpailun ajan ladattavissa ilmaiseksi Ravelryssä.
Tarkoitushan oli neuloa aikuisten kokoa 38 olevat sukat 7 Veljestä tai muusta samanpaksuisesta langasta. Minulla on kaikki langat ohuempia enkä jaksanut kaksinkertaisena neuloa niin tuli pikkutytön kokoa eli terän pituus vain 19cm. Nätithän ne pienen tytön jalassakin ovat. Resorin neuloin 2½:n ja kirjoneuleen 3:n puikoilla. Sukkapari painaa 60g.

edit. Sama pyyheliina alustana ja sama kuvausaika mutta niinpä vaan puhelin itse sääteli värejä. Yläkuvassa pyyheliina oikeanvärinen ja alakuvassa liian vaalea mutta sukat alemmassa oikeamman sävyiset.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Melli-lapaset

Välillä ei ole oikein mitään mistä blogata ja välillä taas runsaudenpula. Nyt kirjoittelen yhdestä kinnasparista joka on jäänyt bloggaamatta kokonaan. Huomasin sen erheen käyneen kun viikonloppuna hain koneeltani kuvia kyseisestä kinnasparista enkä millään meinannut löytää.
Kysehän on näistä Puikkomaisterin Lapaskirjan kintaista. Testineuloin nämä jo vuoden 2015 lopulla kun kyseinen Lapaskirja ilmestyi viimevuonna eli 2016 syksyllä. Minä kun tykkään yli kaiken punaisesta ja vihreästä niin otin testiin omat värit. Tiina jossain viestissä kirjoitti että nämä mun värit ovatkin paremmat kuin hänen omansa. Olivat kuulemma jotenkin hailukan väriset. Kirjassa siis mun neulomat kintaat.
Siksihän se bloggaaminen näistä on jäänytkin kun etukäteen ei voi mitään kirjoitella ennenkuin kirja on ilmestynyt. Kintaat olivat Tiinalla tottakai että sai ne kuvatuksi ja sain itselleni takaisin vasta nyt tämänvuoden keväällä kun Tiinan tapasin.
Tykkään tästä kintaan kärjestä. Se on kuin kukkanen. Ohuesta langasta neulottuna tulevat muutenkin sievät. Lankoina minulla olivat punainen Lidlin "Anika" Sock Knitting Thread, vihreä Dropsin Fabel, harmaa jotain nimetöntä ja keltainen iankaikkisen vanhaa (70-luvulta) akryylilankaa. Kuinka ihanat tulisivatkaan oikeista ohjeenmukaisista langoista. Kinnasparin paino 60g ja neulottu 2:n ja 2½:n puikoilla.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Pientä ruutua sinisellä ja valkoisella

Tässä kolmas parini sukkia teemalla Suomi 100. Tällä kuviolla olen joskus neulonut villatakin itselleni vaikka pitämättä on. Kun kuvio oli muistissa niin sukkiin se sopi vallan mainiosti. Ei ole tämäkään varsinaista kirjoneuletta kun ei tarvitse neuloa kuin yhdellä langalla kerrallaan. Nostetuilla silmukoilla siis mennään osittain.
Mallikuvio vanhasta Novita-lehdestä 5/2002. On tarpeeksi yksinkertainen mutta näyttää moninkertaiselta. Lankoina vielä samat puhtaanvalkoinen Nalle ja sininen Regian trent point kuin edellisissäkin sinivalkoisissa sukissa.
Sukkapariin meni lankaa 71g. Neuloin alun resorin ja sukan kärjen 2½:n  ja välin 3:n puikoilla. Kantapään olen innostunut neulomaan nyt muutamassa parissa ristiinvahvistettuna vaikka se on jotenkin tarkemmin seurattavaa kuin normaali vahvistettu. Vaihtelu virkistää, niin sanotaan.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Polvisukat pitsikuviolla

Olipahan urakka näin pitkissä sukissa mutta valmiiksi tulivat. Mallikuvio jaksaa edelleen miellyttää mutta mieluummin lyhytvartisina ettei sukkaparin neulomisessa mene montaa viikkoa.
Ensin piti siis lähteä paikalliseen Anjalinin lankakauppaan lankaa ostamaan. Niinhän se aina vaikka kotona olisi lankaa miten paljon niin ei koskaan sitä oikeaa paksuutta ja väriä. Kun harvemmin kudon näin pitkiä sukkia niin en osannut yhtään arvioida miten paljon lankaa menisi sukkapariin. Ostin sitten varuiksi kaksi kerää à 100g/400m. Langan koostumus 55% villa/25% polyamidi/20% silkki. Kävin vielä jälkikäteen ostamassa yhden kerän varuiksi lisää mutta eipä sitä tarvittu näihin sukkiin. Lanka on aika löyhäkierteistä eikä jousta yhtään. Sukista sai sen tuntuman että ovat ryhdittömät mutta muuten ihana lanka kun ei yhtään pistele.
Aloitin varren luomalla silmukat 3:n puikoille ja lisäsin joka puikolle 2 ylimääräistä silmukkaa nurjaan kohtaan. Kaventelin ylimääräiset pois pohkeeseen mentäessä. Pohkeen alapuolella vaihdoin 2½:n puikot ja niillä posottelin loppuun asti. Kantapään tein pitkästä aikaa ristiinvahvistettuna vaikka tarkempi saa olla kuin normi vahvistetussa kantapäässä että muistaa vaihtaa silmukoiden paikan joka oikealla kerroksella. Jatkoin vahvistettua neulosta kantapään alla niin kauan kun loppuivat kiilan ylimääräiset silmukat.
Lankaa meni sukkapariin 144g eli nyt mulla on toisiinkin pitkiin sukkiin langat jos vaikka innostun joskus harmaasta. Tuo mallikuvio on tosi kaunis mutta parhaiten tulee näkyviin valkoisessa langassa.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Siniset Pikku-Unikot

Toinen sukkapari teemalla Suomi 100. Tällä kuviolla en ole vielä sukkia neulonutkaan vaikka ohje on ollut tulostettuna jo aikoja sitten. Malli on Neulovan Nartun blogista ja nimeltään Pikku Unikot. En siitä ohjeesta sitten käyttänyt kuin vain mallikuvion kun en jaksa perehtyä kirjoitettuun ohjeeseen.
Sukan suuhun neuloin kierreraidan jonka ohje on Mary Oljen kirjasta Kirjokintaita. Tämä unikkomallihan neulotaan nostetuilla silmukoilla eli neulotaan vaan jommallakummalla värillä samanaikaisesti. Vaikka muistuttaa kirjoneuletta niin ei ole sitä.
Kantapään tein pitkästäaikaa tuolla tyylillä missä vaihtuu nostettu silmukka neulotun kanssa joka oikealla kerroksella. Jatkoin sitä ristiinvahvistettua taas niin pitkälle kunnes ylimääräiset silmukat kiilassa oli kavennettu pois. Ei siis se perinteinen vahvistettu kantapää jossa rivit kulkee suoraan. Jalkapohja tuli sitten epäraidallinen johtuen tuosta unikosta.
Lankoina puhtaanvalkoinen Nalle ja sininen on Regian trent point. Molemmissa sama koostumus 75% villa/25% polyamidi. Sininen on hiukkasen ohuempaa kuin tuo Nalle mutta käyvät pareina ihan hyvin, paksuusero ei ole liian iso. Sukkaparin paino 74g ja neulottu 2½:n ja 3:n puikoilla.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Unisukat pienijalkaiselle

Tämä japanilainen pitsikuvio ei jätä rauhaan, ei vaikka en opi kaikkia rivejä ulkoa. Vaikka olen monet sukat tällä kuviolla neulonut niin aina ne virheet tahtoo tulla samoissa paikoissa. Eihän siinä muu sitten auta kuin purkaa. Mallikuvio vaihtuu niin tiuhaan ettei ehdi neuloa kuin pari kerrosta väärin niin pidemmälle ei voi jatkaa. Melkein ne on nuo langankierrot kun on jääneet pois ja ne voi lisätä parin neulotun kerroksen jälkeenkin kun tietää mistä puuttuu.
Lanka vaan ohenee edelleenkin ja se tietää sitä että jälkeä tulee aina vaan vähemmän ja hitaammin. Nämä sukat on kokoa 37 joten en voinut niitä omissa jaloissa kuvata vaikka olisivat kyllä venyneet mun jalkateräänkin.
Tämä ihanuus on ostettu Susun The Lankakaupasta tässä joskus parin vuoden sisään. Reumalankana kai tätä myydään edelleenkin. Nyt oli jo hyvin marinoitunut että kelpasi ottaa käyttöön. Aloitin sukat varresta kun se on mulle vain se tutumpi tyyli. Tulee kantapääkin oikeaan kohtaan. Näyttävät koko sukat niin hassunkurisilta ja kaidoilta. Tein kantapään vaihteeksi erilailla. En muista oliko tällä joku nimikin. Siis normaalisti jos tekee vahvistetun niin siinähän tulee rivit suoraan. Tässä kun vaihtaa joka toisella kerroksella nostetun ja neulotun silmukan niin ei tule riviä vaan tasaisempi neulos.
Niin siis kun aloitin varresta nämä sukat niin en sen paremmin murehtinut että riittääkö yksi kerä sukkapariin. Eikä sitten riittänytkään. Onneksi oli vielä toinen kerä samaa lankaa jäljellä ja siitä jouduin ottamaan n. 3,5m että sain sukat valmiiksi. Sukkapariin meni lankaa 50g ja neuloin 2:n ja 2½:n puikoilla.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tunikoita pareittain

Kaivoin taas saumurin ja ompelukoneen pitkästäaikaa esille. Ettei kävisi käsityöt yksitoikkoisiksi, niin välillä ompeluhommia. Sattui silmiini fb:n puolella Kuosiverstaan kaunis Talviomena-niminen ohut joustocollege. Piti heti tilata sitä tunikan mitta. Leveyttä kankaalla oli senverran että riitti yksi pituus. Tilasin 90cm mutta tuli reilusti eli 99cm. Sanoisin että reilu kauppias tässä suhteessa.
Sitten ei ollut tietoa minkä SK:n välissä oli t-paidan kaavat joita aioin käyttää. Ihan tavallisen mallisella lyhythihaisen puseron kaavalla leikkasin. Hihat otin ensin kankaan sivusta ja sitten vasta etu- ja takakappaleen. Jatkoin helman ja hihojen pituutta sopiviksi eli sen mitä kangas antoi myötä.
Työnjohdolle tuli nälkä kesken työn vahtimisen. Piti ensin hänet ruokkia ennenkuin pääsin jatkamaan leikkuuta.
Muistin että edellinenkin samasta paikasta tilaamani Kevättulppaani- kangas oli ompelematta. Leikattuna kyllä mutta yllätys, yllätys sehän olikin melkein valmis. Ei puuttunut muuta kuin pääntiekaitale paikalleen. Ilmeisesti etuosan v-pääntie oli alkanut jotenkin tökkimään ja olin siirtänyt työtä eteenpäin. Taisi siinä vuosikin vierähtää. En tarkkaan muista milloin tuota olin ommellut.
Äkkiähän näitä saumurilla surauttelee jos kone vaan on kunnossa. Saumuri nikotteli koko Talviomena-tunikan ompelun ajan mutta tuon Kevättulppaanin saumat näyttivät kunnollisilta. Kone on hyvin puhdistettu ja öljytty vanhemman poikani toimesta ettei siinä vikaa. Vaikka miten säätelin tikkiä, en siitä kunnollista saanut. Ajattelin että antaa mennä kunhan tunika jotenkin koossa pysyy. Harmitti tietysti kun olisi ne sisäpuolen saumatkin saaneet siistit olla. No aina ei voi onnistua.

torstai 14. syyskuuta 2017

Pinkinpunaiset japanilaissukat

Edelleen olen viehättynyt tästä japanilaisesta mallikuviosta. Siinä on sitä jotain mikä peittoaa sileän mallin mennen tullen vaikka kuviota pitää seurata joka rivillä. Muistiin ei voi luottaa ollenkaan sillä joka kerros on erilainen.
Näissä pinkinpunaisissa sukissa lanka on erittäin ohutta ja tuli tunne että pitää aloittaa sukat varpaista langan riittävyyden takaamiseksi. Se nyt on vaan mulle vieläkin aika tuntematon juttu vaikka muutamat olen niinpäin neulonut. Kantapään kohdilla se näinkin päin tökkii vaikka olisi miten helpot ohjeet. Ehkä yhdet sukat vuodessa neulon varpaista varteen. Olen tallentanut itselleni yhden hyvän ohjeen ja se on Alituiset-blogista.
Aloitukseen loin 8+8 silmukkaa kahdelle puikolle. Kärkilisäyksetkin meni ihan hyvin mutta se kiilalisäys tuottaa aina vaan harmaita hiuksia. Kun siinä tarvitaan jotain laskusuorituksia ja niissä olen huono. Itselle kun tekee niin voi mitata vanhoista sukista että mihin se kiilakavennus päättyy. Siitä samasta kohdasta aloin tehdä lisäyksiä ja vahvistettua kantapäätä jalan alle.
Kyllähän se sukka väärästä suunnastakin sukalta näyttää mutta hitaampi on minusta neuloa kuin varresta alaspäin. Tuppaa tulemaan tuo kantaosiokin aina liian leveä ja pitkä mutta hyvin istuu jalkaan että ei kai sen sitten niin tarkkaa ole. Kaventelin muutaman silmukan tuossa kantapään jälkeen pois ennenkuin pitsineulos taas alkoi. Sukan varteen tein jonkunmoista resoria vähän jäljitellen pitsikuvion oikeita ja nurjia silmukoita. Päätöskerros tuli ihan tarpeeksi väljä.
Lankahan on nimetöntä tosikierteistä 100% merinovillaa, Puikkomaisterin kai itsensä värjäämää,(en ihan varma ole). Sukkiin meni lankaa 70g ja neuloin 2½:n puikoilla.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Sinivalkoista sukkaa

Muutaman parin sukkia Suomi 100-teemalla minäkin aion neuloa jossain noiden pitsisukkien välissä. Tässä ensimmäinen pari. Valkoinen lanka vanhempaa Nallea ja sininen nyörilanka Regia Trent Pointia. Sukkaparin paino 54g ja neulottu 3:n puikoilla, nyörit 2½:n.
Sukat neulottu venäläisellä lehtipitsi-ohjeella niinkuin muutama muukin pari tässä vuoden aikana. Vasta viimeaikoina olen päässyt siihen tavoitteeseen että molempiin suuntiin kääntyvä kavennus lehtimallissa on yhtä hieno. Alkuperäisessä ohjeessa siinä lehtikuviossa kavennetaan jokatoisella kerroksella aina 3 silmukkaa yhteen lehden reunassa. Oikealle kaartuva kavennus meni jotenkuten mutta vasemmalle en saanut onnistumaan. Aloin kaventamaan joka kerroksella vaikka lisäykset tulivatkin jokatoisella. Nyt olen tyytyväinen jälkeeni.
Välillä jotain ruokapuoltakin vaikka se ei olekaan vahvempia puoliani. Tehtiin tässä taannoin ukkoni kanssa kesäkurpitsasta ruokaa. Naapurin mummo antoi aikamoisen mötikän ja pitihän se jotenkin jalostaa. Mistäs sitä muuten kuin netin syövereistä ohjetta katsomaan. Osallistuin minäkin noiden valmistukseen. Ripottelin pippuria johonkin väliin ja laitoin uuniin ja otin pois. Ukkoni teki kaiken muun ja hyviä olivat.
Osa oli jo syöty ennenkuin hokasin kuvan ottaa.
Vielä löytyi tuoreita nokkosia kun alkukesästä olin ottanut ekan sadon kuivumaan. Se on aika kallista kilohinnaltaan tuo kuivattu nokkonen että kannattaa hyvin itsekin kuivatella ja hienontaa. Olen vähän huono sitä mihinkään käyttämään mutta tyttäret sitäkin ahkerampia.