Neonoranssi kauluri

Tämä kaulurimalli on vaan niin kiva neuloa että täytyy tehdä aina vaan uudestaan. Löysin jostain pussinpohjalta retrolankaa varmaan 70-luvulta. Oikein sopiva väri tähän neonkauteen. Vaikka en itse tykkää ollenkaan koko akryylistä lankana niin ajattelin tehdessäni että ei ainakaan kutita kaulaa jollakin kuka ei voi villaista pitää. Koko on lähinnä joku alle kouluikäiselle sopiva.

Vähän narisi neuloessa niinkuin akryylin tapa on mutta bambupuikoilla kulki ihan kevyesti. Mallihan on Pinterestistä ja olen jokusen kaulurin neulonut tässä vuosien varrella eripaksuisista langoista. Tämä lanka vaati 3:n puikot kun oli vähän paksumpi kuin yleensä kayttämäni. Lankaa kului 46g.

Vaunupeitto vauvalle

Tällainen alkujaan vain kirjoneuletestiäni varten aloitettu peitto valmistui vihdoin ja viimein. Mallikuvion löysin Pinterestistä ja kun tykkään kirjoneuleesta niin tottahan se piti laittaa puikoille. Ohjetta ei siis ollut. Vain hihan mallinen ruutupiirros niin siitä laskin silmukkamäärät peitolle.  Viimevuoden puolella aloittelin ja sain melkein valmiiksi mutta sitten jäin pähkäilemään reunuksen tekoa. Olihan siinä joku ajatus pitsisestä reunasta mutta olisi vaatinut laskemista niin jätin hautumaan. Vielä viimeviikollakin kääntelin ja neuloin ja purin. Laitoin pois käsistäni ja tein välillä jotain muuta.

Olin kerännyt reunoista silmukat jo pyöröpuikolle mutta silmukkamäärät eivät ihan täsmänneet eri puolilla. Ei monen silmukan ero ollut mutta en jaksanut alkaa tasaamaan. Neuloin sitten vain helpommalla mahdollisella tavalla eli vuorotellen nurjia ja oikeita kerroksia. Pelkällä oikealla olisi vielä pahemmin reuna kääntynyt keskustaan päin. Kulmiin tein parin silmukan lisäyksiä joka toisella kerroksella. Loppujen lopuksi reunus oli kuitenkin liian pitkä suhteessä kirjoneuleeseen. Pesun jälkeen pingottelin peiton froteepyyhkeen ja telttapatjan päälle. Reunoihin laittelin pitkiä puikkoja reunojen suuntaisesti joista tuo nypyläisyys tuli kuivuessa. Nuppineuloilla kiinnittelin muutamasta kohdin että pysyi suorana.

Nurjalta puolelta

Molemmat langat ovat 100% villaa. Vihreä kirpparilta ostettua käsinvärjättyä ja punaruskea Novita Florica. Laadultaan molemmat samantyylisiä ohkaisia lankoja että kävivät hyvin yhteen. Värit on vähän outoja mutta joku voi hyvinkin tykätä. Lankoja meni yhteensä peittoon 202g ja neuloin kokonaan 4:n pyöröllä. Kokoa peitolle tuli 55cmx85cm. Vähän olisi voinut olla leveämpi ja lyhyempi.

Lapsille sukkia

Välillä näitä mun mielivärien mukavuusalueen ulkopuolella olevia sukkia. Pääasia sentään että saa neuloa pienillä puikoilla. Taas siinäkin on oma muttansa kun langan väri on harmaa ja päivät vielä harmaita niin kaikki on yhtä harmaata. Kun aloitin näitä Adidas-sukkia niin tuntui että ei etene ollenkaan. Vaikka ei aikuisten sukkien mittaiset ole niin kakkosen puikoilla saa kauan neuloa ennenkuin terään pääsee.

Tuota merkkiä en ajatellutkaan neulomalla tehdä kun niin tykkää kirjomisesta. Se tikapuutekniikka ei ole hallussa eikä oikein intarsiakaan. Loppujen lopuksi sain mielestäni kirjomalla onnistumaan ihan hyvin. Tuleehan se aina vähän paksu kun on kaksinkertaisesta neuleesta kyse. Varpaissa harjoittelin raitojen kohdistamista kun sekin homma on hakusessa. Eihän se tuolla jalan alla näy vaikka ei ihan kohdilleen osukaan mutta on yritetty ainakin kohdistaa.

Lankaa meni sukkapariin 60g ja neuloin 2:n puikoilla koko matkan. Terän pituus 20cm. Kantapään tein ristiinvahvistetun ranskalaisen ja vaikka kantalapun reunasta keräsin silmukoita 20 niin siltikin tuntui että lapusta tuli liian matala. Kiilassa ei tahtonut tulla loppua ylimääräisten poiskavennuksissa ollenkaan.

Löytyi tällainen puolijunasukkapari joista en vielä ollut blogannut ollenkaan. Sukkien tilaaja tilasi junasukat pojalleen mutta ehdotin että jos vaan varteen tehtäisiin noita makkaroita ettei paina kengässä. Terän pituus kuitenkin jotain lähemmäs 20cm. Lankaa meni 36g ja nämäkin neulottu 2:n puikoilla.

Ketunpäitä rivissä

Yhdelle onnelliselle jälleen omasuunnittelemat kettusukat. Onhan noita erilaisia ketunpäitä kun googleen laittaa että kettusukat. Olen ilmeisesti muutellut tuota ketunpäätä niin etten samanlaista löytänyt vaikka oikein hakemalla hain. Pohjakuvio on Fair Islen neulemallit-kirjasta. Piti etsiä saman silmukkamäärän korkuinen kuvio kuin ketussa on.

Aika hidastahan se on tuo kirjoneule mutta niin paljon mielekkäämpää kuin pelkkä sileä neule. Valkoiset osat kirjon aina heti kun olen saanut seuraavan ketunpään ensimmäisen kerroksen alkuun. On helpompi kirjoa kun saa käden sisään avonaisesta kärkipäästä. Toivottomalta tuntuisi aloittaa kirjominen vasta kun sukat jo olisivat valmiit. Otan yleensä oikein laiskansiiman eli ainakin 2,5m pätkän neulaan lankaa ettei tarvitse niin usein ottaa uutta pätkää ja päätellä. Neulana on kanavaneula joka on juuri sopivan tylppä ettei halkaise lankoja.

Ensimmäiseen pariin kun suunnittelin noita ketunpäitä niin varresta meni isompaankin jalkaan vaikka oli vaan 6 kettua leveydessä. Olisi ollut helpompi jakaa silmukat kantapäässäkin mutta niinkuin niissä ensimmäisissä sukissa kävi niin kantapään kohdalta ei sillä silmukkamäärällä mennyt mun omaan 40 jalkaan. Taas jos olisi laittanut 8 kettua leveyteen niin olisi tullut leveyttä liikaa. Onhan tuossa säätämistä kun jakaa kantapässä silmukat niin että päälipuolelle tulee kuitenkin kokonaiset ketunpäät. Tein jaon niin että kantapäähän ja pohjaan tuli vähemmän silmukoita ja tasasin niitä ennen kärkikavennusta.

Lankaa meni sukkapariin 76g. Valkoinen kirjontalanka on Fabelia. Neuloin resorin ja kärjen 2:n puikoilla ja välin 2½:n. Tuo Steppi on kyllä niin ohutta että olisi voinut neuloa koko sukan 2:n puikoilla vaikka kirjoneuleesta onkin kyse. Olen aina näihin päiviin ollut enemmän tiukan neuloja mutta nyt tuntuu että alkaa tiukkuus hellittää kun ikää tulee tarpeeksi.

Sytomyssyjä Tyksiin

Olen tänä alkuvuonna kunnostautunut syto-keräykseen neulomisessa kun viimevuosi meni ilman ensimmäistäkään myssyä. Langathan näihin myssyihin ovat tuolta Susun puodista eli lahjoituksena saatu.

Kun niin tykkään pitsiä neuloa ja muutakin joissa jotakin kiemuroita. Pelkkä sileä on niin tylsää ja yksitoikkoista vaikka ei olisikaan isosta neuleesta kyse. Olen tällä samalla ohjeella yhden myssyn aienmmin neulonut ja tykkäsin vaikka koko ajan sai tarkkaan katsoa että palmikonkierrot menivät oikeaan suuntaan. Ohje löytyy tällaisesta blogista: http://vihrealankablogi.blogspot.com/p/ohjeet.html

Ohjeesta senverran että siinä kehotetaan neulomaan palmikonkierrot ilman apupuikkoa. En muista miten siinä ensimmäisessä pipossa aikoinaan tein mutta nyt tökki heti alkuun tuossa harmaassa pipossa niin että päätin ottaa suosiolla oman pienen palmikkopuikkoni avuksi. Tuli sitäpaitsi paljon siistimpää jälkeä kuin tekemällä ohjeen mukaan eli ilman puikkoa. Mun palmikkopuikkoni on lyhyt 2mm 10cm Knit Picksin sormikaspuikko. Kätevä aina välillä tökätä neuleeseen kun ei joka hetki tarvitse.

Langat tuntuvat hyvälle paljaalle iholle pidettäväksi. Testasin itselläni kaulaa vasten jossa kyllä tuntuu pieninkin langan pistelevyys. 100% merinovillaahan nämä ovatkin. Lankaa meni harmaaseen 43g ja vaaleanpunaiseen 42g ja neulottu 3:n puikoilla. 

Kuulokkeiden uudelleenpehmustus

Taas tuli välitöiksi noiden kuulokkeiden vaahtomuovisten pehmusteiden korvaaminen jollain muulla kun vaahtomuovilla. Tämä ei ollut eka kerta eikä varmaan viimeinenkään kun näitä uusin. Aikaisemmin tein virkkaamalla puuvillalangasta sellaiset kakkarat ja sovitin ne noihin korvalle tuleviin osiin.

Edelliset korjaukset olen tehnyt kyllä sitten viskoosikankaasta ja sisälle pala ohutta vanua. Sellaista jota toppatakeissa käytetään. Samalla tyylillä tein näihinkin kahteen pariin. Isommat on vanhemman pojan kuulottimet ja mun omat nuo pienemmät. En ole missään nähnyt että korjaako joku näitä vai heittääkö roskikseen kun pehmusteet ovat kuluneet puhki. Pehmusteena oleva vaahtomuovi on ohutta niin ei kestä kuin hetken kun alkaa murenemaan. Kun nuo kankaiset sitten korvien kohdilta käytössä likaantuu niin vaihto vaan uusiin. Kangas on viimekesäistä mekkokangastani josta leikkasin pyöreät palaset ja vähän pienemmät vanut sisälle. Käänsin reunasta noin 0,5:n saumanvarat jotka harsin pienillä pistoilla ja kiristin sillä samalla langalla pyörylät sopiviksi kohteeseensa. Nyt taas vähän aikaa pelittää eikä korvia paina.

Sytosukkia pari paria

En sitten ihan joka vuosi ole osallistunut tuohon Ystävänpäivä-syto-keräykseen. Viimevuosi jäi kokonaan välistä. Miten olenkin voinut unohtaa asian. Nyt päätin ottaa härkää sarvista ja neuloa edes yhdet sukat. Lanka on juuri kuin mulle tehty, siis värin puolesta. Kun olin saanut haettua Susulta lahjoituslankoja muutaman kerän niin malli oli selvä samantien. Malli on Merja Ojanperän Sydämellisestä sukkakirjasta ja nimeltään Bestis. Olin samaa ohjetta testannut jo testineulojana ja oli siksikin kuvioiltaan tuttu.

Susu viimeviikolla laittoi fb:n puolella kuvaa puodin lankakorista jossa muutama kerä tätä lankaa ja kehotti kiirehtimään hakua. No minähän tottakai kiirehdin kun oli kyse noin kauniista väristä. Lankaa meni 73g ja neuloin 3:n puikoilla.

Kun en sitten ehtinyt tähän lähtöön saada valmiiksi kuin yhden parin sukkia niin kaivelin omista varastoista toisen parin. Tämä keltaisen parin lanka on Nallea ja on myös Merja Ojanperän suunnittelema ja nimeltään Johanna. Neulottu myös testineuleena. Olen sukkaparin esittelyn tehnyt jo viimevuoden puolella.