Yksi testisukkapari

Vielä löytyi yksi pari sukkia jotka testineuloin alkuvuodesta. Ohjeen piti tulla Puikkomaisterin Sukkasirkus-kirjaan mutta oli ilmeisesti malleista ylitarjontaa kun tämä pari jäi pois. Tekonimenä oli Tulennielijä Annika.

Alkuun piti tehdä värit samoinpäin molemmissa sukissa mutta tulikin käsky että neulo värit päinvastoin. Mikäs siinä kyllä se vaan sopi minulle. Tulikin mielestäni ihan pirtsakka sukkapari. Sukissa on ristiinvahvistettu ranskalainen kantapää. Tykkään tuosta kantalapun reunasta kun siinä neulotaan kolme silmukkaa ainaoikein. Tulee siisti reuna eikä reikiä ollenkaan kun osaa silmukat poimia oikeista kohdista.

Neuloin sukat muuten kolmosen puikoilla mutta kärkeen vaihdoin 2½:n puikot kun kärki on yksinkertainen. Lankojen yhteiskulutus oli 84g. Kuvissa ei erotu värit oikein mutta punainen on joulunpunainen ja sininen on sininen eikä violetti.

Hunajakennosta kintaita

Nyt olen neulonut mukavuusalueeni toisella äärilaidalla. Vaikka niin tykkään vaan neuloa normisti 2½:n puikoilla niin nyt melkein tuplasin puikkokoon. Täytyy myöntää että ei se niin kauheaa ollutkaan kun tuli valmista useamman parin viikkovauhtia. Osasyynä on ollut jo toista viikkoa jatkuva "hirveä" flunssa joka sitten vaan tarttui jostain mun mukaani. En ole ajatellutkaan ulkolenkkeilyä vaan heilutellut sisällä puikkoja.

Tämä eka pari on iloista värisarjaa niinkuin tuolla aiemmin yksi myssy joka oli tätä samaa lankaa. Ostin tämän langan Karnaluksista joku vuosi sitten kun pääsin sinne ensikerran käymään. Kun ei ollut mitään hajua mitä sieltä ostaa kun kaikkea on paljon. Tämä lankaerä 10x50g lähti mukaan ihan vaan siksi että oli niin kaunista. Lankahan ei mitenkään poikkea samanlaisesta Novitan Puro-langasta. Metrimäärä sama 100m/50g ja muutenkin ovat samanlaisia yksikierteisiä.

Näistä jälkimmäisistä kintaista en voi sanoa että ovat iloiset väriensä puolesta mutta lämmittävät varmaan yhtä hyvin käsiä. Oli enää neljä kerää samoilla erä- ja värinumeroilla ja otin tietysti pareiksi ensin väärät sävyt noiden vihreiden raitojen puolesta. Eihän siinä muu auttanut kuin ottaa ne viimeiset kerätkin käsittelyyn että vähänkin parit natsaisivat. Tuohon oikeanpuolimmaiseen tein peukunkin kahteen kertaan vaikka ei se siitä paljon parantunut. Vaikka kolme peukaloa jotenkuten mallaa niin tuo korjattu ei mitenkään kun ei loppukerissä ollut enää mitään tummaa.

Olen niin tykästynyt tuohon intialaiseen peukalokiilaan että neulon sen aina jos vaan malli antaa myöden. Jotenkin helpompi lisätä yksi silmukka joka kerroksella kuin kaksi jokatoinen normaalissa kiilassa. Eihän se kaunis ole monenkaan mielestä mutta moni tulee toisiin ajatuksiin kun on saanut käsineet käteensä että miten hyvin se istuu käteen. Lankaa meni melkein samat määrät joka pariin. Iloisiin meni 64g ja näihin jälkimmäisiin 65g ja 63g. Neulottu 4:n puikoilla ja peukalot 3:n.

Mohairista pitsimyssy

Minä kun niin tykkään tuosta pitsin neulomisesta niin tässä taas yksi omasuunnittelumalli. Eihän tällä myssyllä talven viimoissa pärjää mutta näin vielä kun on lämpöasteita niin voi vetäistä päähän jos tarvitsee jotain suojaa että hiukset pysyvät paikallaan tai jos ei ehdi hiuksia pesemään kiireellisessä lähdössä.

Päälaelta aloitettu myssy etenee pitsiliinan mallilla helposti reunaan päin. Sitten kun tuntuu että koko on sopiva niin kaventelee vaan silmukoita pois ja välillä sovittaa. Tässäkin jouduin pari kertaa purkamaan tuossa suoran osuuden alussa kun meinasi vaan tulla liian tiukka. Eipä tuo mohairin purkaminen niin helposti käykään. Ei voi vaan ottaa puikkoja pois ja siitä purkaa eli silmukka kerrallaan takaperin se on mentävä.

Lanka on niin perin ohutta että olisi voinut jo heti alkuun neuloa kaksinkertaisena mutta se on nyt vain ohutta laatua myssy. Lankaa meni vaan 22g ja neuloin 2:n puikoilla. Eihän tuossa kerässä alunperikään ollut lankaa kuin 25g.

Tällä samalla kirjan kansikuvan mallilla olen neulonut jo aiemminkin myssyjä. Jotain muutakin ufoutunutta tuolla kannen mallilla taitaa olla keskeneräisenä. On niin mukava aloittaa jotain mikä putkahtaa päähän ja samantien tulee ajatus jostain toisesta vieläkin ihanammasta mallista. Puran niitä tekeleitä silloin tällöin, en suinkaan roskikseen heitä niinkuin joillakin on tapana.

Pikkutytön polvisukat

Melkein sain viikon menemään näiden sukkien neulomiseen. Onhan lankakin tosin ohutta ja kun on vain yksikierteistä niin se jotenkin hidastaa kun välillä ei tiedä mistä raosta puikon pistää. Helposti tulee vaan osa langasta jos ei tarkkaan katso. Ostin nettikirppikseltä tuota kaunista lankaa ja kun tyttösen lempivärikin on sama kuin omani niin olikin oikein mukava muuten neuloa. Verrattuna siis mustaan tai johonkin muuhun tummaan väriin jotka ovat ihan pannassa näin pimeällä.

Ohjetta ei taaskaan ollut paitsi tuo kuvio yhdestä neulekirjasta. Jänskättää vaan että tuliko yhtään sopivat sukat vaikka jotain mittoja oli tiedossa. Pienelle tytölle pitäisi olla kuitenkin sopivat ettei mene kengässä ruttuun. Lankaa meni sukkapariin 72g ja neuloin 2:n puikoilla.

Nyt oli kerrankin otollinen kesä kaikkien ulkona kesää viettävien kukkien osalta. Paahdekaan ei haitannut kun yritin laittaa kukkaset niin ettei keskipäivän aurinko niitä vallan kärventänyt. Tuo täyskukinta vaan on niin lyhytaikainen juttu että pitäisi ottaa paljon kuvia joita sitten talvella ihailla.

Kiinanruusut ovat toiset jotka ovat innostuneet kukkimaan oikein urakalla. Paljon on jo kukkia lakastunut mutta enemmän vielä tulossa. Vaikka keväällä leikkelin noita latvoja niin ilmeisesti tykkäsivät olla ulkona leikkimökin seinustalla eli ihan pohjoisen puolella. Saivat vähän aamuaurinkoa ja illalla enemmän. Eivät päässeet paistumaan niinkuin joinakin kesinä. Kun alkukesästä vie kukkaset ulos niin aurinko on niin kovin kuumaa että nyt ajattelin säätää ne suuremmilta vaurioilta ja onnistuin. Onhan tuo aika viidakko olohuoneessa mutta vasta oli kirjoitus jossain että viherkasveja pitäisi olla paljon. Ihmisen hyvinvointiin se kirjoitus perustui.

Pinkit sormikkaat

Piti elvyttää uudelleen sormikkaiden neulomistaitoa. Vaikka eipä sekään mihinkään ollut kadonnut vaikka edellisistä sormikkaista on aikaa hitusen päälle 10v.

Itselle on helppo neuloa kun on sovitusmahdollisuus koko ajan käytössä. Neuloin tarpeeksi pitkän rannekkeen ettei jää väliä takinhihan noustessa ylemmäksi kun pyörällä ajaelee. Olen niin ihastunut tähän intialaiseen peukalokiilaan että teen sen aina kun vain on mahdollisuus. Kirjoneuleessa on eri juttu jos kuvio ei anna myöden. Tämä intialainen on jotenkin vielä helpompi kuin tavallinen kiilapeukalo kun vaan yhdessä kohtaa lisätään ja joka kerroksella. No loppuvaiheessa viimeiset viisi kertaa lisäsin jokatoisella kerroksella ja vielä muutaman kerroksen ilman lisäämistä.

Yksi mikä on vaikea muistaa on ne muutamat kerrokset jotka pitää neuloa pikkusormen jälkeen että tulee istuvampi sormikas. Ensimmäissesä sormikkaassa muistin sen korotuksen mutta toisessapa en enää muistanut vaan innokkaasti neuloin pikkusormen jälkeen heti nimettömän. Olin saanut nimettömän jo melkein kärkikavennukseen kun vasta muistui mieleen ne korotuskerrokset. Purkamistahan siitä seurasi mutta tuttua hommaa minulle.

Melkein viikon sain näihinkin aikaa tuhraantumaan vaikka purkamista tuli sentään hyvin vähän. Neuloin 2:n puikoilla ja nyt oli mukava kun omistan noita lyhkäisiä sormikaspuikkoja jotka on vaan 10cm pitkiä. Lankaa meni 52g ja merkki Aracaunia Ranco, Luxury Merino Plend 4Ply, 75% villa/25% polyamidi. Minulla kun ei ole tapana jättää yhtään ylimääräistä lankaa, ei alkuun eikä loppuun niin päättelyn jälkeen ei jää yhtäkään langanpätkää hukkaan heitettäväksi. Kun jätän noin 4cm pätkät niin ne saa hyvin neulalla pujoteltua sisäpuolelle.

Kaksi mössykkää

Tätä myssymallia on kiva tehdä niin tulee nyt useampia peräkkäin. Vaikka en tykkää paksusta langasta neuloa niin kyllä se välillä käy pirtaan. Valmistuu huomattavasti nopeammin kuin mun lempilangoistani.

Pienempi myssy

Näissä kahdessa myssyssä on eroa senverran että toinen on malliltaan pidempi 15 silmukkaa ja neuloin leveyttäkin pari nurjaa ja oikeaa rykelmää enemmän. Päälaki on pidemmässä rypistetty ruttuun nopeammin mutta silmukkamäärä oli siksi iso että jäi pieni reikä jota ei saanut kurottua umpeen. Pääseepä sitten hiki siitä reiästä ulos jos sitä vaivaa on. Kiristin sitä reikää umpeen vahvemmalla langalla kuin tämä yksikierteinen joka ei olisi kestänyt tiukkaan kiristämistä.

Suurempi myssy

Pienemmässä myssyssä tein päälakikavennuksen hitaammin kaventelemalla niin ei jää niin ruttuun vaan tulee sileämpi. Kysyin myssyn saajalta että kumpi puoli päällepäin niin hän valitsi tuon jossa ei näy se keltainen niin voimakkaasti eli myssyn kierteet menevät eri suuntaan kuin toisessa myssyssä. Eihän sillä ole väliä kun neulos on samanlaista molemmin puolin.

Lankahan näissä molemmissa myssyissä on samaa erää ja väriä eli Novitan Puro Iltanuotio 100% villalanka. Muuten on niin yhteensopivat nuo raidat mutta mua häiritsee nuo kellertävät raidat mutta kai ne kaikki siihen nuotioon kuuluvat. Tämä yksikierteinen lanka on tosi nöyhtääntyvää ja pehmeää eli hellävarainen käsinpesu jos ei halua pesun jälkeen siitä nuken myssyä.

Suurempi myssy

Lyhyempi ja kapeampi myssy painaa 82g ja pidempi ja vähän leveämpi 112g. Neulottu 4:n pyöröpuikolla paitsi kavennusvaiheessa vaihdoin sukkapuikkoihin.

Tässä vielä molemmat myssyt makuullaan vierekkäin.

Huivi nimeltä Ruusunen

Sukkien ja myssyjen kanssa melkein tasatahtia valmistui tämä huivi. Siis niin että neulon vähänaikaa toista ja vaihdan neuletta kun alkaa kyllästyttää. Säilyy mielenkiinto paremmin kun välillä on paksumpaa lankaa ja välillä ohutta.

Langan värityshän nyt on niin minua, ainakin ihmisten mielestä jotka minut tuntevat. Ohjetta huiviin ei vieläkään ole, vain hajanaisia muistiinpanoja. Siitä on sitten revittävä kun seuraavaa samanlaista yritän saada valmiiksi. Vaikka näitä samantyylisiä olen muutaman neulonut niin en vaan osaa ohjetta kirjoittaa. Aloitus niskasta alaspäin ei taaskaan mennyt nappiin kun siihen aloituskohtaan tulee aina se ihme kumpare. Olen sen verran ottanut mallia noiden oikeiden huivisuunnittelijoiden aloituksesta etten ole niihin tyytyväinen. Sitä aloitusta pitää harjoitella aina uudestaan.

Sileä neule on sitten puuduttavaa mutta sitäkin tekee kun on odotettavissa tuo pitsireunus. Reunushan on pöytäliinan ohjeesta Marianne Kinzelin kirjasta Modern Lace Knitting. Huivin päät tulevat sitten sellaiset miten kavennukset ja lisäykset menevät. Ei se niin tarkkaa ole kun en ohjeesta neulo.

Huivin nimi tulee Zeldan käsinvärjäämän langan nimestä. Lanka on ihanaa 70% merinovilla/30% silkki ja ohutta on, 100g/600m. Yksi vyyhti ei ihan riittänyt mutta ei hätää, oli toinen melkein samanlainen väriltään ja samaa laatua. Jouduin siitä ottamaan 14m joka meni tuohon virkattuun päättelykerrokseen. Sileän osuuden neuloin 2½:n ja pitsiosuuden 3:n puikoilla, oikeasti siis pyöröpuikolla. Pingotus oli sitten taas oma episodinsa. Lattialla kontaten, polvisuojukset vain puuttuivat. Olen harkinnut niiden hankkimista.

Kun lanka on ohutta niin ei siitä kovin isoa huiviakaan tule. Korkeus niskasta alaspäin 42cm ja leveys samasta kohdin mitattuna vain 103cm.