perjantai 29. heinäkuuta 2016

Erilaisia käsitöitä

Ei vieläkään mitään valmista vaikka ei suurista töistä olekaan kyse. Edellisen kirjoituksen valkoinen pitsihuivi on reunuskerrosta vaille ja yhdet tilaussukat puoli terää vaille valmiit.
Olen edelleen siellä mustikkametsässä viihtynyt ja kun tyyliini kuuluu kerätä puhtaita marjoja niin ei siinä paljon ehdi kolmessa tunnissa tai edes viidessä. Kertyi noita mustikkametsäpäiviä sitten 16 kpl tässä kuussa. Tällainen kori sormin poimittuna on noin 3 litraa.
Käsityötähän se on tämä hunajan purkituskin. Onneksi sain tuon insinööripojan auttamaan. Meillä kulutetaan hunajaa vuodessa kolmeen pekkaan tämä purkitettava satsi eli 27kg eikä sekään ihan riitä.
Nyt oli onneksi aika helppo purkittaa kun ilma on lämmin eikä hunaja ollut kerinnyt kiteytymään. Kaadettiin ensin ämpäristä tuollaiseen isoon metallimittaan, josta oli helppo kaataa purkkeihin. Vaatii se kuitenkin vakaata kättä ja silmää.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Valkoinen pitsihuivi

Aika on kulunut hyvin rattoisasti mustikkametsässä ja sieltä illalla kotiuduttua ei ole paljon ehtinyt neuleisen perään katsella. Varsinkaan kun piti tällaista huivia laittaa puikoille.
Eräs emäntä oli tätä vailla eikä minullakaan ollut ohjeenmukaista lankaa kotona vaikka muuten kyllä lankoja löytyy. Tämä huivi on ohjeen mukaan neulottu vähän paksummasta langasta kuin yleensä Haapsaluhuivit. Toisekseen puhtaanvalkoista lankaa löytyy itseltäni hyvin vähän. Kyllä ne valkoiset ovat enimmäkseen luonnonvalkoisia. Ratkaisin ongelman neulomalla kaksinkertaisella ohuella huivilangalla.
Vaikka olen mustikassa ollut jo kolmatta viikkoa niin yhtään mustikkapiirakkaa en ollut saanut leivottua. Eräänä iltana vanhempi poikamme kun on kesälomalla, kyseli että milloinkas sitä mustikkapiirakkaa saisi kun näkyy noita marjoja olevan kotosalla. Tein sitten tällaisen pienen pyöreän vuoallisen mikä menikin sitten melkein yhdellä istumalla.
Alkuun kun pääsin niin leivoin sitten seuraavana päivänä toisen perään. Muutama vadelma koristukseksi tuosta pihan pensaista ja tomusokeria päälle hunnuksi.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Puolukkapuuron väriset sukat

Jumitusta havaittavissa, niin mallin kuin neulontaan käytetyn ajan kanssa. Vaikka nämäkin sukat ovat olleet jo monta päivää valmiina niin bloggaamiseen ei tahdo löytyä aikaa. Tänään kun on taas vaihteeksi sateinen päivä niin nyt on aikaa kirjoitella. Muuten olisinkin ollut mustikoita poimimassa.
Lankana näissä on Dropsin Fabel ja sukkapariin meni tasan 50g. Neulottu 2½:n puikoilla ja kantapää samaa kuviota kuin etupuolikin. Sukkien koko noin 40 jos on pitkä, kaita ja matala jalka niinkuin minulla. Kuvio antaa kyllä myöden että sopii leveämpäänkin jalkaan vaikka pienemmässä koossa. Tuossa kärhöjen kanssa kuvatussa näyttää kovin kapoiselta mutta niin ne ovatkin ilman jalkaa siellä sisällä.
Kärhöt ovat juuri alkaneet kukkimaan. Kyllä nekin viimetalvesta kärsivät ja yksi neljästä kuoli kokonaan vaikka ovatkin kaikki vierekkäin samalla lämpimällä seinustalla. En tiedä montako vuotta ne kukkivat että jos oli jo tullut tiensä päähän. Meillä ei niitä ole koskaan peitelty mitenkään. Ei ole tietoa, säilyisivätkö ehkä paremmin talven kynsistä.
Vaaleanpunainen huivini ei ole edennyt paljoakaan. Sain sentään silmukat kerättyä pitkälle pyöröpuikolle mutta siihen se tyssäsi kun olisi pitänyt alkaa laskemaan silmukoita että kuviot menevät tasan.
Löytyi taas Pinterestistä niin kaunis kirjokintaan malli että heti piti puikoille laittaa. Eipä voi vaan kutoa samalla päivällä kun olen mustikassa ollut. Olisihan tuon pohjavärin voinut vaihtaa vähemmän araksikin mutta kun mallikintaissa oli valkoinen ja punainen, niin en osannut muuta ajatellakaan.

torstai 7. heinäkuuta 2016

Raidallista pitsisukkaa

Näissä sukissa ei paljon haittaa vaikka mustikkaisilla käsilläkin neuloo. No en nyt enää neulo kun sain eilenillalla pääteltyä. Tuli taas mallia pienijalkaiselle, noin kokoa 37. Vaikka pienet ovatkin niin eivät meinanneet valmistua.
Kuvat eivät ole oikein luonnollisen näköisiä kun ei ole kotona sopivaa mallijalkaa. Työnsin toisen sukan sisälle täyden 50g:n kerän lankaa ja pullottaa vähän.
Harva malli näin innostaa että pitää useammat sukat neuloa samalla mallilla. Taitaa enemmän olla kesällä pidettävät kun on noita reikiä niin paljon. Sukkaparin paino on 48g ja neulottu 2½:n puikoilla. Molempaa sukkaa neuloin vuorotellen että valmistuivat sitten melkein yhtäaikaa.
Viikko on mennyt sutjakkaasti mustikoiden poiminnassa. Olen ollut tuossa lähellä marjassa joka päivä jonkun 2-3 tuntia. Selkä ei kestä millään pidempää aikaa. Pitäisi pitää aina päivän huilaus välissä mutta kun ei malta olla pois. Tänäänkin olin vähän aikaa ja sitten piti lähteä pois kun alkoi satamaan. Ei se sade sinällään kovaa ollut mutta kasteli ilkeästi varvikon ja kun lämpötila oli vain siinä +14, niin kädet alkoivat mennä kohmeeseen ja mustikat tarttua kiinni käsiin.
Nämä suuressa kaivonrenkaassa kasvavat ja kukkivat unikot ovat helppohoitoisia kun ei tarvitse keväisin kylvää ollenkaan. Senkun jättää edellisen vuoden siemenkodat korjaamatta niin uutta kukkaa tulee seuraavana kesänä. Muutenhan nämä ovat vähän liian nopeasti lakastuvia kun ei kukka kestä kuin yhden päivän. Värit eivät ole kohdillaan kun punainen on vaikea kuvata.
Seurasin yhtenä aamuna tuota kerrottua unikkoa kun siinä oli monta kappaletta noita kärpäsiä tai mitä ne nyt ovatkaan. Ei noissa yhdenkertaisissa näkynyt yhtään. Sateesta eivät tykkää nämä kukkaset, siis enemmissä määrin, toki kosteutta kaipaavat. Pitkät hennot varret kukissa niin nyt ovat ihan pitkällään.
Edellisen kirjoituksen pitsihuivi odottaa reunusta. Kukahan tulisi ja poimisi ne reunasilmukat pyöröpuikolle, kyllä se neulominen jo sitten menee.